perjantai 18. huhtikuuta 2014

Aika matkaa ja Atshiuuu:ta!

HYVÄÄ PÄÄSIÄISTÄ KAIKILLE
TASAPUOLISESTI!


Täällä aamu on aloitettu jo klo.7, vaikka olisihan nuo poitsut saaneet totta kai nukkua pitempäänkin ihan mihin asti uni olisi vain riittänyt. Meillä tämä arkisen aamun rytmit on kehossa tottuneet heräämään aikaisten.
Arkiaamuna kun on herättävä jo klo.5:40 aikoihin, jos meinaa saada poitsuja pukuihin ja nuorimmaista päiväkotiin 6:30 ja vanhinta poikaa eskariin klo.6:45, sekä itsensäkin työrintamalle klo.7 aikoihin... eipä sitä sitten viikonloppuisinkaan unta piisaa menipä mihinkä aikaan tahansa nukkumaankin niin silti herää aamulla.
 
Ulkona on hyvin sateinen sää ja keittiön mittarikin näyttää 4*C ettei ihan lämmin sentään eiliseen verrattuna. Meidän leikkipuisto käynti suunnitelma meni kumminkin penkin alle tuon vesisateen osalta, joka toden totta hieman harmittaa. Olisin niin halunnut käyttää kummityttärenikin tuolla uudistetussa leikkipuistossa.
 
Pitänee uudelleen suunnitella tämän päivän touhut, mutta sitä ennen istuudun tässä työpöytäni ääressä aamukahvikuppi vierelläni ja haen motoriikkaa liikkeelle kropasta... minun kroppani kun on hidas syttymään ilman kahvia, kuulostaako muistakin tutulta? Se mihin on itsensä totuttanut ja tietää millä piristyy ja alkaa toimimaan niin sitä on rytmillisesti vain toistettava. Heh!

Käsityö rintamalla on aika matkaa... eli etenen hitaasti mutta varmalla tahdillani kumminkin, vaikkakin tässä on monelle puikolle aloiteltu monenmoista hommaa ja projektia...
 
Kerroinkohan viimeksi että isolle veljelleni olen tekemässä hänen nakkaamansa haasteen merkeillä Norjalainen villapaitaa, josta minulla ei ollut minkään moista ohjetta... sitten kun löysin ohjeen ihan näppärän näköisen ja tummahkon miehelle niin siihen oli seuraavaksi hankittava hakaset ja koristenauhaa kaulan kohtaan, sekä tietenkin lankaakin...
 

Lankamaailmassa tuli pyörähdettyä ja tumman harmaata ja luonnonvalkoista Viking Ville- lankaa napattiin, koska lankaa pystyy konepesemäänkin, joka on minusta hyvä juttu, vaikkakin 40 asteisesti voi pestä, pitää muistaa tasokuivaus ja silittääkin voi yhdellä pisteellä.
Lanka sisältää 75% villaa, 25% polyamidia ja kerä on 150g = n.300m
Käytän muistaakseni 4 puikkoja, kuten kerässäkin on suositeltu puikkokooksi nelonen.
 

Aloitin hyvin innokkaana kutomaan ja kuvio kohtaakin sitten aloitin... kerkesin jotain 9 kierrosta kutoa kuvio kohtaa, kun katsahdin kuvaa ja ihmettelin miksihän minulla kuvio kohta näyttää ihan erilaiselta kuin itse kuvassa... ensin en oikein ymmärtänyt, joten se oli kahvikupillisen paikka ja istuutua pöydän ääreen ohjeiden kanssa sekä paidan kuvan kanssa...
Siinä oli vain itselle todettava että kaaviokuva numeroinnissa oli käynyt virhe, joten olen aloittanut väärällä kaaviokuvalla ja kerennyt sen 9 kierrosta tehdä... ei auttanut kuin alkaa sitten purkaus hommiin ja katsoa hyvin tarkkaan kaaviokuva kohta uudelleen, että kudon oikeaa kohtaa ja menee kuin kuvassakin...
 
Tämän (18.4.2014) päivä aika matkani Norjalaisessa villapaidassa olen nyt tässä vaiheessa menossa elikkäs: 
Olen hyvällä tahdilla kuvioita pyöritellyt ja toinen kerä tummanharmaata lankaa on menossa ja valkoisesta on vielä tuo ensimmäinen kerä. Joustinneuleesta mitattuna pyöröpuikkoihin on 29cm, hieman huonolla mittanauhallani mitattu, kun minun automaattinen kelattava mittanauhani on mystisesti kadonnut käsityökoristani... mihinkähän lie pojat on tarvinneet mittanauhaani?! Se on niin kivaa kun saa vetää mittanauhaa ja mittailla, sitten painaa nappia niin mittanauha ihan suhahtaa sisäänsä ja voi sitä naurua minkä vanhin poika päästää suustaan! Monesti aina miettinytkin mitähän tuon lapsuusiän autismia sairastavan pojan päässä sillä hetkellä käy, kun naureskelee ja hyvin tarkkaan toistaa mittanauhan suhahduksen...
 
Sitten toinen käsityöprojektini aika matkassani...
Tässä on tulossa neonvärinen Kimonopusero... minä olen tuon ohjeen napannut netin ihmeellisestä maailmasta... fiinaneuleen sivuilta: http://www.fiinaneule.fi/uploads/files/neuleohjeet/kimonopusero.pdf
 
Ohjeessa on käytetty Cotton Bamboo Batik- lankaa, mutta itselläni on käytössä lankamaailmasta ostamani Marino Soft lanka, joka oli ihanan pehmeetä, vaikkakin on 100% akryyliä ja värikin ihan kuin karkki... juuri niin minua! Hi...hi...hii...
Olen kutonut jo ensimmäisen hiha osuuden valmiiksi ja parhaillaan menossa sellainen levennys kohta, että sitä pitäisi kutoa jonkin verran ennen kuin pääntien kohta tulee... sitten levennystä ja sen jälkeen vähennetään silmukoita että toinenkin hiha tulee tehtyä... eli tulee kudottua sivuttain hihasta toiseen hihaan ja samalla kertaa syntyy taka- ja etukappalekin... ohjekin hyvin helppo ja yksin kertainen, kun kaikki silmukat kudotaan ainaoikeinneuleena eli neulotaan oikeallapuolella ja nurjallapuolella kierrokset oikein.
 
Sitten tässä on kolmas käsityöni aika matkassani...

Ehkä tästä syttyläjä kuvasta ei vielä hahmota mitä ihmettä on tulossa, mutta ei hätää se onkin tässä kuvassa vielä vauhtia hakemassa... sillä...
 
Tänään 18.4.2014 ollaan tässä vaiheessa menossa:

Teen lyhennetyin kerroksin neulottua huivia, jossa pitäisi tulla kolmiomallisia kerroksi 9 kpl:ta...
Ohjeen löysin internetin ihmeellisestä maailmasta jälleen kerran... ohje oli Dropsin sivuilla, jossa oli kyllä muitakin ihanuuksia käsitöiden puolelta, mutta tämän huivi ohjeen tällä kertaa sieltä olen ottanut itselleni ihan työstettäväksi...


 
Minulla on tämä käsityö tavallisilla pitkillä puikoilla, joten ehkä paremmin saisi itsekin selvää työstä, jos silmukat laittaisin pyöröpuikoilla ja levittäisin pöydälleni kunnolla esille, että näkisi kunnolla missä mennään ja onko tuosta tulossa oikeanlainen kolmio...
Toinen huoleni onkin sitten langan riittävyys, sillä tätä viininpunaista lankaa ei ole minulla kuin tuo ainokainen kerä, jota jo työstelen... laatikossani olisi vielä yksi kerä samanlaista lankaa, mutta se onkin väriltään ihan toisenlaista musta vaaleaa... tässä mietiskellyt sitten yhdistäisinkö sitten sen langan tuon viininpunaisen kerän jälkeen... tulisi ainakin nämä yhdet kerät käytettyä, kun ei ole tullut kuin yhden vain ostettua.
Tietysti toinen vaihtoehto on alkaa purkamaan ja tehdä sellaisesta langasta, jota lankavarastostani löytyisikin monta kerää...
 
Itselleni kun olen yrittänyt tässä painottaa, että lankaliikkeeseen ei kävellä vähään aikaan, ennen kuin lankoja saan kulutettua nurkassa olevista laatikoista pois... eli on saatava lankoja hyvin kulutettua ja laatikoita vajotettua vähäisempiin määriin... vielä olen hyvin päässyt että lankaa en ole ostanut1,5 kuukauteen se on ainakin minun kohdallani todella hyvä saavutus!
 
Eipä sinänsä... valmistakin olen kumminkin saanut tässä, vaikkakin isoja neulonta projekteja on parhaillaan puikoilla meno mallilla... silti olen sellaisia pienempiä neulonta osuuksia tehnyt kuin pieniä pausseja pidellen isojen kutomusten rinnalla, jos sen niin sanoisin... pysyy mielenkiinto ja saa itselle luotua hyvää fiilistä, kun saa kumminkin jotain aikaiseksi ja ihan valmistakin työtä.
Toisekseen olen saanut lanka vajetta sentään muutamilla yksittäisillä lankakerillä ja muutamalla vajaa kerä langoilla, kun muutaman pipon tehnyt.
 
Seuraavaksi esittelenkin valmiita käsitöitäni aika matkassa...

Tässä yhdestä kultaisesta röyhelöhuivi lankakerästä tein itselleni uuden huivin... ensin minulla oli vääränlaiset puikot ja sitten löysin toisesta käsityölaatikostani puna/keltaiset lasten kokoiset puikot, joilla huvin valmistin loppuun asti
 
Nuorimmaiselleni pojalleni piti tehdä kevyempi pipo näin kevääseen, kun muuten pää märkänä poitsu aina päiväkodissa ulkoillessaan on niinpä äiti nappasi puikot ja laitoin lankakeriä Marino Softeja olohuoneen pöydälle neljät, joista poika sai valita lankakerän mistä värivaihtoehdoista tehdään kevyt pipo ja poikahan sitten valitsi sen mieleisensä värin eikä kyllä yllättänyt valinta, mutta...
...kun se on oma valinta niin pipo on myös MIELUINEN!!! Joka aamu poika piponsa nappaakin eteisen korista päähänsä ja ei muuta kuin menoksi!
 
Vaaleanpunaisen hieman leveän kaulahuivinkin tein itselleni
 
Lankakerä jäämistöstä tein kummityttärelleni pipon, josta neiti onkin tuumannut että on sateenkaari pipo... mieluinen ollut neidille ja sielläkin on käynyt samanlailla, että ko. pipo menee aina päähän olipa lähdössä mihin vain... muuta pipoa ei huolitakaan! :)
Pipon päättämisessä on kokeilu... pitäisi vain tehdä pipon päättäminen kuten ennenkin niin ei tule ihan hassutuksi, mutta eipä tuo ole kummityttären menoa kuulemma hidastellut...heh...
 
Lähikaupassamme huomasin tällaisen pienen pussukan, jossa oli neon värisiä "kumi" renkuluita ja muovinen pieni virkkuukoukku, josta sai tehtyä käsirenkaita... toisessa pussukassa oli samanlaisia renkuloita, mutta himmeällä värillä ja jollain hileellä olevia...
 
Itsellä kai jokin kumma neon villitys menossa, kun pussivalintana tuli neonvärit...
Yritin sommitella renkuloista väri mallia sohvalla
 
Kun väri suunnittelu oli ajateltu niin touhuaminen vain alkakoon...
 
Lopputuloksena tuli siitä pussillisesta nämä neljä rengasta, sitten jäi virkkuukoukkuun kolme ylimääräistä renkulaa ja kolmet kiinnitys klipsit, joita voin jossain muussa vielä kumminkin hyödyntää... eli kaikkea sitä onkin keksitty, mutta ihan hauskaa oli aikaa kulutella näin hassutellen.
 
MITÄPÄS MUUTA:
Eipä meille ihmeempää mitä nyt itse täällä aivastella pärskin kiitos ihanan siitepöly allergia ajan... nenää niistellään vedestä ja jälleen aivastellaan... ääni jänteet on mataloituneet ja mies kiusannut hieman äänestäni, että on basso meininkiä kuulemma...heh...heh...
Taitaa vain olla kateellinen tälle minun äänelleni, mutta minkäs teet allergialle ja sen mukana tuovista EI niin mukavista sivuoireista, kuten nyt tämä ääneni!
 
Onneksi pojilta en ole huomannut allergiaan viittaavia oireita, että he ovat olleet terveinä.
Vanhimmalla pojalla olen huomannut, että tullut pientä taantumaa autismissa eli hieman vastustelee ohjausta ja ei oikein koritehtävät kiinnosta harjoitella, vaikka olisikin pieni tehtävä. En ole ottanut asiasta stressiä, mutta hieman pitää olla valppaana pojan kanssa, kun hieman meinaa poika pienistäkin vastoin käymisistä suuttua ja arvaamattomasti purkaa kiukkunsa lyömällä tai potkaisemalla. Olen jo nuorimmaiselle huomautellut, että pysyttelee hitusen etäämmällä, kun eteisessä kenkiä laittavat ettei saa veljeltään kiukku puuskasta.
 
Tässä kun oli yksi päivä sellainen, että pojalla kenkien laitto ei mennyt niin kuin toivoi ja minä menin pojan eteen että näytäppäs äiti auttaa... no siinä tilanteessa en ollut ihan ajan tasalla ja varuillani, kun poika oli juuri suuttunut ja läimäytti kädellään suoraan minuun oikeanpuoleiseen poskipäähän. Poika kyllä heti ymmärsi tehneensä väärin ja alkoi heti pyytämään anteeksi ihan halausten kera, kun itse siinä ihmettelin ääneen että eikö äiti saanutkaan auttaa kengän kanssa ja miksi Eetu löi äitiä?
 
No tulipahan taas itsellä huokaistua, että ihana kevät on siis tullut pojallekin ja ihanin kevät taantumien... hyvin valaisi jälleen ettei elämä aina niin ruusuilla tanssimista ole! Yrittää vain ymmärtää ja mennä sitkeästi vain eteenpäin...
Pitää kumminkin vielä yhdestä positiivisesta asiasta mainita kumminkin, vaikka tuo autismi Eetulla välillä nostaakin hyvin päätään niin on tullut positiivista edistymistäkin, kun poika on kiinnostunut lukemisesta ja olen ilokseni huomannut että poika ihan tavailee sanoja, kun tavumerkkejä on aapisessaan... meillä on nyt ollutkin sellaista lukuharjoittelua ja jonkin verran saan poikaa aittaa miten sanan alku ääntäminen tapahtuu, mutta muutenpa poika ihan alusta lähtien ääntää oikein ja lukee... kieltämättä oli kiva kuunnella kuinka poika tässä luki tuollaisen pienen minikirjan...
Tässä meidän minikirja sarjasta vain murto osa esillä... meillä kun tulee makuhuoneessakin luettua yösatu juuri tämän kokoisista kirjoista niin niitä kirjoja on äidin yöpöytä laatikossakin.
Näitä kirjasia tulee silloin tällöin ostettua tuosta lähikaupasta, kun huomaa napata samalla ruokaostokset jo laitettua hihnalle... onko niinku viime hetken mielenjohde vai mistä lie, mutta silloin tällöin tulee napattua. Tietty parempi tällainen kirja kuin aina vain jotain karamelliä tms. ei näkyvää. Toisaalta näitä on Eetukin pikkuhiljaa tavaillut/lukenut äidin kuunnellessa ja pientä apua antaen siinä sivussa, niin ei voi kuin hymyillä että eteenpäin ollaan menty ihan huomaamatta... pojallakin kumminkin ikää 6v (toukokuussa 7v.)
 
Näillä iloisilla loppu kuulumisilla toivottelen vielä kaikille hyvää pääsiäisen aikaa... itse alan penkomaan minnekäs olen yhden pienen käsityö ohjeeni laittanutkaan sillä tämä:
Olen nimittäin kirjoittanut itselleni muistiin paperille kinderin kokoisille muovisille palloille kudonta ohjeen, että jämälangat hyödynnän ja kudon koristepallosia...
...onhan noita muovisia juttuja jo tullut monenlaisia tässä monen viikon aikana, kun hieman varaslähtöä tuli suklaamunien oston kanssa. Pientä herkuttelua ja maisteluakin...unohtamatta mummojen/ pappojen antamia suklaamuna herkkusia... eipä ole ihme että pojat tykkää pääsiäisestä erityisesti juuri näiden suklaidenkin vuoksi...heh...
 
Suklaan rikasta pääsiäistä vain sinne lukijoille.
Muistathan jättää puumerkkiä itsestäsi, kun käyt sivuillani... olisi mukava lueskella teidänkin sivuja! :)