Elokuu melkein kertoo sen...

...kyllä syksy huhuileepi, mutta aurinko muistaa pitää ihanaa ulkoilu säätä yllään, että tätä perhettä ei pahemmin sisätiloissa ole pitänyt.

Silti arkinen aherrus on jälleen potkaistu maanantaina 12.8.13 käyntiin!

 

Nuorimmainen 5v. lähti uuteen päiväkotiin ja hyvin on mennyt, vaikka pientä kaipuuta on entiseen päiväkotiin ja onhan semmoista kyselyäkin "Äiti, miksi minä en mene enää sinne entiseen päiväkotiin? Minä en kuulu tuonne uuteen päiväkotiin!" - No yritäppäs tuo sitten selventää pojalle että nyt on iso mies ja eripaikka oppia uusia asioita ihan erilailla.

Mitä kuulostelin uuden päiväkodin hoitajilta niin ihan ongelmitta ollaan menty koko viikko ja tehtävät mitä on sovittu oli tehtykin hyvin.

 

Vanhimmallakin 6v. (nuoruusiän autismi) oli myös mennyt hyvin Esikoulussa tämä viikko... tietysti uusi paikka ja uudet säännöt vielä on ihmeellistä, mutta pikkuhiljaa niihin totutellaan, sillä näillehän on parasta se toisto ja toisto tekniikka ennenkuin uutta asiaa otetaan lisää jo opitun rinnalle.

Mitä kuulostelin esikoulun ohjaajilta niin hirmu hyvin oli tehtävät tehty, joten omallakin ajalla saa tehdä niitä mieluisiaan hommia. :)

 

Mökillä kun piipahdettiin niin kerettiin hieman käydä mustikassa vähäsen poimimassa ja kerettiin myös vattu pensaassakin piipahdusta tehdä, että nyt on ollut jogurtin seuralaisena ihan tuoreita marjasia.

 

Tietenkään unohtamatta tätä perinteistä:

Mustikka piirakkaa ja siihen Vanhanajan vaniljakastiketta... oi oi... sitä meidän kahvihetkeämme.

 

Tällä hetkellä olen tässä puolukoita napannut pakastimesta ja mehustamassa niitä mehuksi, ei niitä montaa pussia enää ollutkaan, et varmaan semmosen 9L mehua saan tehtyä nuista marjoista, mutta mikäs sen terveellisempää... kuin kaupanmehuihin vertailoopi!

Täytynee kiittää ihania vanhempiani, jotka toivat minulle heidän vanhan mehustin Maijan ja olivat itselleen hankkineet uuden mehustimen niin saan itsekin nyt ihan milloin tarvitsen pömistää mehua valmista pakastimenkin kautta.

 

Tälle vuodelle se tietääkin puolukkametsään menoa, sekä enemmän poimintaa että marjaa tulee pakastimessa olemaan hieman enemmän kuin viimevuotiseen vertaan, mutta nyt voikin hieman enemmän ollakin viikonloppuisin mahdollisuuksia lähteä metsään poikien kanssa.

 

KÄSITYÖRINTAMALLA:

Siellä kuuluu ihan hyvää, vaikkakin tässä kesä- ja heinäkuussa on ollut hiljaisempiakin päiviä kiitos käsi ongelmien, kun sai rasvailla ja milloin sormi oikkuili, josta tiesi että tuli liikaa kudottua sille päivälle ja tiesi pari päivän lepo olevan edessä päin, joka tietenkin kutojalle on raastavaa odottelua ja tietynlaista malttamattomuuttakin.

Itseä oli ihan pakko ottaa niskasta kumminkin kiinni ja kurittaa, että uskoisi jo vähemmällä ettei tule pahempaa katkosta.

 

Olen minä kumminkin valmista saanut mm.

Kolmet villasukat, joista en kerennyt/ hoksannut ottaa valokuvaa ja ovat jo maailmalla uusilla omistajillaan. :)

Mutta joistakin kerkesin ottaa kuvaa ainakin mm. näistä:

Ohops! Kuvahan on kiepsahtanut... no ei antanut jostain syystä kääntää mutta tässä olen kokeilu mielessä kokeillut Broken Seed Stitch: sukkaa helmineuleen tapaan ja poikkeuksena kantapää on tehty lankaa kiertämällä.

Minulla on näissä 7 veljeksen violetti yksivärisenä lankana ja 7 veikan papukaija värityslankaa.

Kivasti värit tupsahtaa esiin... olen varresta melkein sukan kärkeen tehnyt helmineuleena koko sukan että kärjessä olen normaalisti neuleena kutonut.

 

Sitten tehnyt:

Piposen pienen kaverin tyttärelle ja pompuloita kaksi heilumaan... Lankana ihan käytin vain Novitan Pretty Baby lankaa, että sain hyvin kevyen piposta.

Tyttö oli ihastunut siihen pipoon iki hyväsesti, kun kaveri nauroi et sai kirkkaan punainen angry bird pipo kaarevan lennon pois päästä kun oli nähnyt tuon piposen! :) -Mukavahan se on kuulla että tykkäsi ja tuli käyttöä.

 

Samasta langasta olen tekemässä pieniä lapsen kokoisia lapasia, että tyttö saa sitten nekin kunhan valmistuvat... tuo pirskatin sormi kun välillä oikein oikuttelemaan rupeaa niin et tee mitään.

 

Tässä siis vasta menossa ollaan...

 

Tulihan minulla taas lankoihinkin katse käännettyä... voihan hitsiläinen, mutta kyllä minä varmaan jossain vaiheessa saan tehtyä... sillä:

Ale kori jo sanana itsessään tekee ihmeitä, että sinne jotenkin eksyy silmäparit ja ihastellessa niitä värejä kädet ihan hamuaa sitten hyppysiin keriä... hetkenpäästä pitääkin hakea sitten käteen kori jotta helpompaa katsoa mitäs lankaa ottaisisi... :o -Voi minua! :) -Hi hi hii...

 

No olen minä sentään näistä uusista langoista napannut tämän väriä vaihtavan lankasen ja samantyylistä kevyen näköistä pipoa yritän tehdä nuorimmaiselle pojalleni Oskarille, kun totesi tarvitsevansa uuden pipon... hmm... tuumasta siis toimeen ja varmuudella vielä varmistus että mistä lankakerästä tehdään ja poika valitsi saman lankakerän, jota olin jo itsekin napannut pöydälle odottamaan, mutta poika katsoikin lankakorista juuri toisen kerän, joka oli sama mikä itselläin pöydällä eli kohtuu samanlaiset maut väreissä vai?! :)

 

Mitäs sitten hmm... ainiin... Isoin projektini:

Sekin tässä vaiheessa että takakpl:e on valmis ja etukappale on kaksi kierroksen jälkeen valmiina ja sitten pitäisi miettiä hihasia, että minkä pituiset niistä tekisi vai jätänkö ne pois ja tekisin tuosta sellaisen liivimallisen... hmm... no katsotaanpa mitä tuosta tulee... onhan tuota etukappale osaa saanutkin kolme kertaa purkaa ja ottaa uudestaan kun ei oikein täsmäyksellisesti menneet ja toisekseen värithän edestä menee ihan erilailla kuin takana, mutta minua se ei tule häiritsemään kun itselleni tätä teenkin! :)





Leivontapuolella ja ruokapuolella:

Perjantaina 16.8.13 tuli tehtyä tälläinen:

 

Angry Bird valkusuklaa possu kakkunen. Nuorimpi poikani Oskari kun tuumasi "Äiti voitasko leipoa taas AngryBird possukakkua?" No äitihän heltyy pojan toiveeseen ja tekee tavallisen pienen kakku pohjan ja toisen pienen kakkupohjan suklaa versiona ja sitten laittaa vaalean pohjan alle sitten tekee valkosuklaa moussea ja laittaa sen väliin ja katto huipuksi suklaa pohjan.

Kaappiin 1 1/2 tunniksi että mousse kunnolla jämähti.

Sitten koko komeus lautaselle kippauksena... hitusen meinasi vaalea pohja jäädä kiinni, mutta eipä tuo ole herkkusuita hidastanut.

Vihreätä marsipaania löysin kaapista ja siitä alkoikin sitten possu nassun teko!

Lakritsan penkominen ja tomusokerilla silmäpohjien tekoa... hihihihiii...





Ruokapuoltakin oli pakko mietiskellä, ettei ihan herkkujen kanssa vaan mennä... Kananugettia löytyi onneksi pakastimesta sekä kukkakaali, parsakaali porkkana sekoitelma vihannespussukka. Riisiä kyytipojaksi ja punajuurisalaattia... Kyllä hyvää oli niin pikaiseksi ruoaksi, kun kakun kanssa meni hieman pitkäksi aika.

 

Mitäpäs meille muuta...hmm... eipä kai ihmeempää... syksyä odotellessa varsinkin sitä väriloistoa hienoa...

...Laittaa vielä lopuksi tälläinen mökiltä nappaamani kuva.

Niin pieni ampiainen kai erakko sellainen kehtasi tehdä oman pienen mökkinsä pihakeinun suojiin... se vain että uskalsiko itse alkaa keinumaan sehän oli hieman eri asia sitten! :)

 

 



 Toivotanpa siis kaikille erittäin mukavaa alkavaa viikkoa ja muistakaa jokainen tie on koululaisen tie eli liikenteessäkin ollaanpas varovaisia! Ainakin tämä mamma on hyvin varovainen autollaan, kun vie omiakin kullan nuppujaan päiväkotiin ja esikouluun.