Tammikuu minne sinä oikein juokset?!

Niinpä niin... tämä tammikuu on ollut omalla kohdallani "latautumisen" aikaa, jos sen niin sanoisin... ainakin on pyöröpuikko heilunut ja koettanut saada jotain eteenpäin tehtyäkin.

No kohtuun hyvällä mallilla ollaan käsityössä, vaikkakin minun harmikseni on jälleen kädet aivan kauheassa kunnossa, kun tahtonee kuivua ja olla kuin santapaperia koko kädet. Kovasti ja montakin kertaa tulee sipaistua rasvaa käsiin, ettei unohdu laittaa ja saada käsiä parempaan suuntaan.

 

Päässäkin on monenmoista ideaa ja kokeilunkin haluista ohjetta odottaa pöydällä, että voisi kokeilla, mutta ei vielä ennen kuin saan vihdoinkin tuon äitini työn tehtyä loppuun... Novitan huurre-lanka aivan ihanaa ja sellaista mohair-tyylistä sekä ohutta... mukava työstää varsinkin, jos kädet on hyvässä kunnossa, mutta annas kun kädet on tälläisessä kunnossa kuin nyt (santapaperi tyyliset) niin tuntuu että lanka on koko ajan jossain sormessa kiinni ja saa olla irrottamassa... sitten kun luulet saavasi irti niin kappas se onkin kiinni toisessa kädessä.

 

Minulla oli tarkoitus vuoden alusta alkaa oikein kunnolla blogiakaan ja kirjoittelemaan, mutta täytynee myöntää ettei siinä ole ainakaan onnistunut jotenka mennään ihan omaan tahtiin... ei kannata näköjään suunnitella/ ajatella mitään... vaan mennä sillain tasaiseen tapaan vaan eteenpäin!

 

Vuosi on kumminkin vaihtunut

 

Meillä vuoden vaihtuminen meni rauhallisesti ihan ikkunasta katsoen, kun muut raketteja ampui taivaalle, yllätyin kuinka pojatkin jaksoivat valvoa sinne kello kahteentoista, mutta aamulla nukkuivatkin sitten pitempään.

 

Ikää tuli loppiaisena yksi vuosi lisää ja aamulla näin jo yhden rypyn sekä harmaan hiuksen, mutta yritetään ajatella nuorekkaasti ja positiivisesti että se harmaakin hius ehkäpä katoaa tai saa väriä niskaansa. -Heh-

 

Ajatella mihin tämä aika oikein juokseekaan...Nuorimmaisellekin piti jo nyt hakea eskari paikkaa ja torstaina laitoin sitten eskari haun, että saadaan sentään paikka, vaikka sillain mietityttää, että onko paikka hyvä ja sellainen että vastaa pojan oppimistarpeita jne... kumminkin pojalla pientä yli vilkkautta niin saadappa selvää mikä on pojan parhaaksi ja mitä pitää ottaa huomioon.

Oi voi... kuinka ne saavat taas äidin ajatukset ihan pyörälle, kun pitää monelta kantilta asioita taas ottaa huomioon ja selvääkin.
Mutta eipä se auta... tämä mamma se alkaa taas rasvailla käsiään ja toivoo hartaasti pääsevän jo paljastelemaan mitä kaikkea täällä on tehty tammikuun aikana.