sunnuntai 26. toukokuuta 2013

Oi sinä ihana toukokuu ja aurinko!

Onhan se niin mukavaa, kun aurinko paistaa ja lämpöään antaa, mutta miksi...
-Miksi aurinko paljastat ihanat sormen jäljet ikkuna pinnoilta?
-Miksi aurinko paljastat ihanat pölyt joka paikasta mitä ei ehkä ole hoksannut pölypyyhkeellä pyyhkäistä vähään aikaan?
 
...Niinpä! Täällä on siis ollut siivottavaa ihan tarpeeksi, mutta nyt aletaan olla ihan voiton puolella!
Eilen nappasin kaikki peitot ja tyynyt meidän sängyistä ja vaihdoin samalla petivaatteet, että pesuhuoneen pyykkikori oli todellakin valloitettu, mutta mukavalla tahdilla olen ne saanut pestyä ja pihalle osa kuivumaan. Illalla vain hain kaikki sisälle loppu kuivumiseen ja tadaa... tänään olen saanut viikkailla ja laitella kaappeihin.
Tänään olen sitten poikien päiväkoti reput napannut ja tyhjentänyt pesukoneeseen että sain puhtaat ottaa kaapista reppuun... maanantai arki saa siis tulla! :)
 
Kutomuspuikotkin on heiluneet ihan mukavaan tahtiin... ja valmiitakin on tullut, että osa ei kerennyt kameran eteen kun meni jo eteenpäin, mutta joitakin jäi kameran eteenkin ennen uudelle omistajalle menoa... kuten esim. tämä kummityttärelleni tekemäni mekko, joka on syntynyt monen ohjeen kautta ja muutoksinkin että lopputulos on nyt tässä...
Tässä on siis alku lähdetty liikkeelle tonttutytön mekosta, joka oli Moda-lehdessä ja siitä vain kutomaan... no sitten minä hoksaankin että hitsi neitihän on 7 vuotias, joten purku alkuun ja laskeskellen otin yhden kuvio osuuden isommaksi eli silmukoita tein hieman enemmän...
... siinä sitten kudottiin pyöröpuikoilla ja kavennuksia tehtiin.... mutta kumminkin alkoi epäilyttään tuleeko siltikin liian iso...tadaa taas kaventamisia, mutta sitten etsiskelin toisen lehden ja jälleen löysin Moda lehden kätösiin jossa oli tytölle tehty tunikamekko...no sieltä sitten silmukkamäärä oikealle ikä ryhmälle ja aloin sileää neuleena jatkamaan ja kaventelin oikeisiin silmukkamääriin...
 

...sitten kävin vierailulla kummityttären luona ja minulla oli mukana ko. käsityö ja siinä tein pieniä mittauksia ja laitoin paperille ylös mitat.... 
... päätin sitten olla tekemättä hihoja, jotta tyttö saa itse vaikka poolopaidan tms. kevyttä paitaa laittaa alle... yhden olan jätin avonaiseksi eli siihen laitoin kolme punaista nappia ja toinen olka on ommeltu kiinni... kaulaosaan laitoin virkkaamalla valkoisella langalla kiinteitä silmukoita, jotta hieman tulee yksityiskohtaa ylöskin, kun alhaallakin on valkoista... ehdotin veljeni vaimolle että hän voi lisätä vaikka pieniä ruusukkeita kiinni ohuella langalla, jos haluaa jotain pientä lisäystä tehdä eli vapaat kädet tuunaukseen soin, mutta luulen että tytär haluaa pitää puvun tuollaisena miten täti on sen tehnytkin! :)
 
Täällä on nyt menossa kaksi kudonta projektia... tästä hienosta Novitan Tivoli langasta on tulossa sukat oikein keveät sellaiset perusmalliset... ja sitten tästä toisesta hempeämmästä värimaailmasta...
 
...on siis jotain tulossa, mutta mitä niin se selviää...
 
...myöhemmin, koska on vielä kesken ja kudonta jatkuu...
 
SYNTTÄREITÄ on myös vietelty... minun lapsoset molemmat pojat viettivät vuosia nyt Toukokuun alussa... nuorimmainen 6.5 ja vanhin poika 11.5 päivänä...
...minä en ole tainnut kauhean tarkkaan perehtyä näihin AngryBird hahmoihin, mutta nuorimmainen poikani Oskari kyllä tykkäsi tästä kakku mallistani, vaikka toiveena oli Possu kuningas...heh...
...eiköhän tuo nyt mene siitä?! Ainakin vihreäksi värjäsin kermavaahdon ja kakku teki kauppansa jälleen kerran... kakun väliin käytin hedelmäcocktail purkkisen ja päärynäsosetta.
 
Pieni pelastus varmaan oli mummon tuoma AngryBird kakku, vaikka olin tehnytkin "Possukakun" niin oli ihan hyvä olla tämä toinenkin kakku. Poikia ei ainakaan hidastanut, vaikka hieman kakun pinta oli saanut rikettä, mutta kaikille maistui niin vieraille kuin perheellekin... loput vieraathan oli tulossa vasta 11.5 syntymäpäiville, mutta hyvä näin ettei ihan kaikki tulleet yhtä aikaa...
 
Vanhimmalla pojalla olikin toiveena suklaisempi versio kakusta... käytin suklaakermavaahtoa ja sitten ihan suklaakastiketta yritin laittaa niin että viivoja tulee, mutta minun tuurillanihan se suklaa ei voinut tulla purkistaan sillain yhtä mittaisesti vaan lirutteli sen miten sattuu... no poikaa se ei haitannut ollenkaan vaan innostui enemmän karkki kiposta ja alkoi asetella karamelli palloja kakun päälle ja kun huomasin että karkkikipossa on matojakin, joten niitä mukaan.
Elikäs tästä synttäri kakusta tulikin sitten MATOKAKKU!!
 
Poikahan oli ihan onnensa kukkuloilla, kun sai ihan itse laittaa ja koristella kakkusensa ja kaikille loppu vieraille kakku maistui ettei paljon kyllä jäänyt, mutta oli ihan mukavaa itsekin sitten seuraavana päivänä (Äitienpäivä) syödä ko. matokakkua kahvin kanssa...
 
Toukokuun aurinko kelit on tuonut semmosia ihmeellisiä fiiliksiä, että meillä on nyt monen näköisiä salaatti annoksia nähty ja tehty, vaikka pojathan ei niin perusta salaateista... sormella ja kielellä kokeilevat mutta siihen se jää... eli vielä meinaa ennakkoluuloja aika pahasti olevan tomaattia, kurkkua ja yleensäkin salaattia kohtaan.
 
Tässä on minun versioisessani on: Tomaattia, tuorekurkkua, Friseesalaattia, jäävuorisalaattia, persikkaa, ananaspaloja, fetajuustoa ja salaattikastike tavallinen...
Mieheni versio muuten samanlainen mutta persikan ja ananaspalojen tilalta hänellä oli vihreitä oliveja, kun niistä tykkää ja minä taas en tykkää... siksi iso salaatti kulho jakautuu aina kahteen kulhoon ja kumpikin laittaa omat loppu höystönsä mistä tykkää, mutta perus raaka-aineet on ensin laitettu isoon kulhoon.
 
Ei muuta kuin erittäin mukavia ja kesän tuntoisia päiviä teille kaikille... itse odottelen kuumeisesti kesälomani alkamista, vaikka siihen on vielä kaksi viikkoa aikaa.
 
 
 
 
 

sunnuntai 28. huhtikuuta 2013

Ihastuttavaa Huhtikuun loppua!

Näin sipuli tulppaanikukkien myötä toivotan mukavaa huhtikuun loppupäiviä!
Tänään aamulla herättyämme klo.8 poikien tohinaan sain hieman hämmästellä sälekaihtimen takaa ilmestyvää valkoisuutta, kun nurmikolla oli lunta!
Kyllä vain!! Lunta oli jossain vaiheessa kai sadellut, mutta niin vain se lumikin katosi auringon tullessa esiin ja paisteli koko päivän ihan iltaan saakka.
 
Täytyy vain todeta, että on se kummallinen voima tällä valoisuudella ja auringon paisteella...
... perjantaina aloittelin siivoilemista ja lauantainakin jatkoimme siivoilua sekä samalla kerättiin pusseihin pojilta pieneksi jääneitä kenkiä lenkkareista lähtien ja takkeja, housuja jne...
eli oikein kunnollinen kevät siivous ja nyt täytynee olla hieman tyytyväinen saamaamme lopputulokseen vaikkakin vielä on hommaa edessäkin päin, mutta hyvä alku kumminkin!!

Lauantaina emännöin Tupperware iltaa ja pitkästä aikaa ihan mukavaa olikin... onhan siitä edellis kerrasta aikaa... harmitti vain kun olin yhdelle kaverilleni väärin sanonut kellon ajan, mutta sai kumminkin tilauksensa samaan syssyyn kun soittelin esittelijälle illalla. No oma mokani, josta todellakin harmissani... no vieraita sentään oli minun ja esittelijän lisäksi neljä, jotka myös tilailivat itselleen ja lahjaksi tavaroita.
Itselleni tilailin sellaisen läpinäkyvän kulhon... minäpä vielä tarkistan että kirjoitan oikein tämän nimen: Exclusive Kulho 2,1 l. Olen tästä sarjasta aikaisemmin tilannut/ostanut Exclusive kulho 1,1 litraisen ja onhan se ollut sen jälkeen kovassa käytössäkin. Aina jotain kiisseliä tai soppaa jääkaapissa saatavilla...se vain että itsellä tahtoo tulla keiteltyä liikaa niin ei saa kaikkia mahtumaan tuohon litraseen kulhoon, mutta eiköhän se tästä.
Sain ainakin kiitoslahjan ja siinäkin oli kahdet vaihtoehdot ja kieltämättä pisti ihan miettimään minkä näistä nyt sitten valitsisin, mutta niin sitten tein jäätävät päätökset ja valitsit ne mitä ensimmäisenä miettiinkin.
 

Aikoin siitä viime kertaisesta kakku kuvasta näyttää palakuvaakin millaista näyttää leikattuna... tuo kakku teki kovan kauppansa ja sainpa vietyä mukavan palan mieheni vanhemmille sekä toisen palasen asiakkaalleni, jolle teen töitä henkilökohtaisena avustajana. Kaikilta tuli heti positiivista palautetta, että kakku oli todella hyvää ja kielen vievää, että pitää olla todella varovainen... no tässä olin kyllä samaa mieltä että kahvin kanssa olikin hyvin syntisen hyvää! ;)

Kudonta puolella olen puuhastellut Miamilangan parissa ja punaisen värin kanssa... kuva kertookin jo paljon eli kaikki paidan osat on kudottu... puikolla odottelee kaulan silmukat jotka pääsevät piakkoin tehtäväänsä, kunhan saan tässä neulan silmään lankaa ja palat kiinnitettyä yhteen ennen loppu viimeistelyjä. Nuorimmainen poikani Oskari 4v odottaakin jo ihan malttamattomana tätä paitaa...

Tässä mytyssä on se pisin projektityöni... tonttutytön mekko "duunattu versio" ja matkan varrella saanut muutosta ohjeissa sekä muutama viikko sitten sai purku tuomiota että etu- ja takaosan yläosat meni alkutekijöihin ja kudoin ne uudestaan, jotta täsmäisivät ja tadaa loppu suoralla nyt vihdoinkin ollaan ja näyttäisi täsmäävänkin...vielä on tehtävänä joustinneulosta toiselle olkapäähän ja napit pistää kaikoilleen niin sitten homma on valmis...

Pitäisiköhän minun tehdä lanka inventaario? Ainakin lankoja on monessa paikassa ja tuossa kulmassa on kolme 70 litran säilytyslaatikkoa... pitäisi vain alkaa laitella irtolanka keriäkin laatikoihin joihin on tullut vajausta tehdyistä lankakeristä jo mitä olen ottanut. Liberolaatikkokin on täynnä lankaa kun makuhuoneen kulmakaappia tyhjentelin niin en ollut tuota laatikkoa muistanut, että siinähän on lankaa... no ajattelin että pitäisi varmaan tehdä sellainen listaus mitä lankaa on ja minkä verran...heh...
Rottinkikorissa ja musta punaisessa muovikorissakin on lankoja monenlaisia...rottinkisen korin alla on yksi pienempi säilytyslaatikko jossa pidän kutomapuikot, sukkapuikot ja muita ompelutarvikkeita mm. ompelukoneeseen löytyy lankoja, neuloja ja varalamppu hehkukin pakerissa oleva.
Äitini tässä viimeksi kylässä piipahtaessa katseli tuota työnurkkaustani että missähän aikataulussa meinaan nuo kaikki langat saada käytettyä? Jaa´a se oli kyllä ihana kysymys äidiltäni... jossain vaiheessa varmaankin... onhan nuita ohjeita ja idoita, mutta tietysti se toteuttaminen on ihan toinen juttu... aikani kun meinaa välillä mennä ihan muuhunkin kuin kutomiseen. HEH!!
 
Mutta mitäpäs meille muuta...
 
Meille kuuluu ihan hyvää, mitä nyt Eetu 5v. tuotti työtä tässä keväällä kun tämä pojan autismi toi hieman haasteellisia vastaanottoja. Meinasi tehdä takapakkia ja poika pisti ihan rantataliksi, äitikin sai läimäyksiä ja koetti potkiakin, kun suuttui ohjauksista mitä yritin tehdä jotta arki sujuisi eteenpäin ihan samanlailla kuin ennenkin.
Poika ei olisi halunnut millään, että häntä ohjataan/ opetetaan asioissa… yrittää pcs-kuvien kautta pojalle hahmottaa, mitä seuraavaksi tehdään esim. askartelua, ulos menoa tai ruokailemista tms. mikä vain helpottaa pojan ymmärtämistä, vaikka kyllähän se sanallisestikin ymmärtää asioita, mutta tuntuu että kodin ulkopuolella niitä ongelmia on... mitä olen kuulostellut niin päiväkodissakin poika on pistänyt hoitajat koville ja aina kun silmä välttää niin poika on livahtanut ovista karkuteille ihan päiväkodin toiseen päähän eriryhmään, ruokailu tilanteet menee muuten ihan hyvin paitsi että pojalla se itse syöminen kestää liian kauan... sitten ulkoilemaan kun pitäisi mennä niin meidän poika on aina ollut se viimeisin, joka saadaa pukuun ja ulos... perjantaina 26.4 oli pojalla joku innostus, kun oli ollut koko ryhmästä se ensimmäisin jolla oli puku ollut jo päällä ja menossa jo ulos ennenkuin edes muut lapset oli kerenneet pukuihinsa. HEH!!
En tietenkään tarkoita etteikö kotonakin ole välillä sellainen äyvääminen ja keskustelu Eetun kanssa, kun alkaa omaehtoisesti päättämään ettei hommat mene niin kuin äiti toivoisikaan. Kyllähän nämä päivät on olleet sellaisia ja tällöisiä että huh…huh… nyt on perjantaista 26.4. lähtien ollut Eetullakin parempia päiviä… monesti on sanonutkin ”Eetu on iloinen!”... Minä luulen, että Eetulla nyt on enemmän energiaa, kun aurinkokin paistelee ja on näin mahtavia kelejä. Kyllähän tuo valoisuus ja aurinkoisuus tekee ihmeitä ihan kenelle vain ja luo mukavaa fiilistä.
 En tiedä sitten onko se tällaisille autismi lapsillekin sellainen energisyyden paikka, että tekevät ihan mitä vain mukisematta vastaan… ainakin meillä Eetu on nyt ollut pitkästä aikaa ihan sellainen kuin normaalikin toimelias kokeilija eli todella touhukas ja ei ole pistänyt hanttiin kuin aikaisemmin.
Jos jotain positiivista niin pojan korva on parantunut hyvin... ja todella läheltä kun katsoo niin huomaa että pojalla jää pieni arpi korvalehteen, mutta muuten hirmu hyvin on parantunut, vaikka kuvissa näytti todellakin pahan puoleiselta. Poika kyllä osaa varoa vieläkin korvaansa, varsinkin kun on paitaa ottamassa niin se pyöräyttää kätevästi ettei varmasti korvaan osu paidan reuna. 
Se olisi kohta vappukin!! Tässä on Eetun oma hieno värikäs hyrrä... äitin hieno kuvauksellisuus pisti kuvan näyttämään ensin hyvin epäselvältä, mutta toinen kuva siinä sentään nuo värit paremmin huomaa miten ne menee... Eetu on ihan itse valinnut hyrrän...
Nuorimmaisellani Oskarilla on sellainen sininen hyrrä... hänen oma valintansa myöskin...
 
 
...Näin sinisen hyrrälin myötä toivottelen Teille kaikille erittäin HAUSKAA VAPPUA!!
Itselläni onkin alkuviikko jälleen tohinaa niin en varmaan kerkeä päivitteleen kuulumisia... 


lauantai 13. huhtikuuta 2013

Huhtikuun tohinaa...

ja tohinaa se on ollutkin!
 
Nuorimmaisella pojallani on jokin kummallinen uhmaikä kausi tai jokin muu ihmeellisyys, että kaikkea pitää vain saada vastustella oikein kunnolla tai sitten poika vain suuttua puksahtaa ihan turhistakin tapahtumisista ja yrittää olla erittäin jämynä mm. kädet puuhkassa ja ilmeillä pelaa ihan kovasti, sitten kun huomaa ettei äidille ilmeily tai tuimat katseet auta ei sitten yhtään niin poika pillahtaa yhtä äkkiä vain itkemään... sitten kun koettaa saada selvää, että miksi poika edes ensin suuttuu äidille ja mistä asiasta... loppujen lopuksi hänen selostuksistaan ei oikein pääse ymmärrykseen asti, kun sopertelee ihan ummet ja lammet.
 
No eihän tämä tähän lopu ehei... mennäkseni vanhimman poikani asioihin niin meillä sitä kyllä tapahtumaa näköjään riittää sitten kahden pojan kanssa.
 
Vanhin poika sai korvaan 4 tikkiä, oli päiväkodissa alkanut jotenkin pyörimään ja siinä horjahtanut/ kaatunut pää edellä pöytää kohden ja tadaa korma ei kestänyt tälliä!
Onneksi päiväkodissa olivat hoksanneet painaa jäällä korvaa vasten ettei korva turvonnut pahasti. Muuten lääkärillä olisi ollut haasteellista saada korvasta nättiä jälkeä, jos turvotus olisi päässyt korvaan oikein kunnolla. Tällä hetkellä viikon antibiootti kuuri ja päivemmämmällä annetaan yksi aina Biophilus Chew mansikka purutabletin maitohappobakteereja, jotka lisäävät elimistön vastustuskykyä ja tasapainottavat vatsan toimintaa. Onhan se hyvä ottaa, kun antibiootit kumminkin vie niitä hyviäkin bakteereja... ainakin itse olen ymmärtänyt asian näin.
Yrittänyt tässä itseäni lohdutella, että onneksi ei pahemmin päiväkodissa käynyt, vaikka kuvissa näyttää pahalta... maanantaina neljä tikkiä otetaan pois ja saapas nähdä mitä lääkäri sitten sanoo!
 
Käsityö rintamalla on ommeltu ja neulottukin on...
Pikkusisko toi minulle kappakangasta josta piti tehdä kahdelle ikkunalle kappaverho ja niinpä minä mittailin ja ompelukoneella hurauttelin reunat nätisti.
Kangasta jäi jonkin verran ja siinä mietiskelin, että mitäkäs tästä voisin tehdä?! Ettei jää hukkapalaksi... siinä miettiessäni sain ajatuksen, että teenpä tälläisen tyynyn koristamaan pikkusiskoni ja hänen miehensä mukavaa kiikkustuolia mikä on heidän keittiössään. Voihan tuo tyyny olla tällä hetkellä olohuoneessakin, mutta koristetyynyhän sopii minne vain... laitoin kappaan kiinni kolme nappia... siinäkin mietin pitkään että keltaisetko vai beigen väristä ja päädyin sitten ihan beigen sävyisyyteen... pienen piilo nasta nepparin kiinnitin tyynyn reunan keskikohdalle, jotta sisätyyny pysyy kunnolla tyynyn sisällä eikä lähde karkuteille.

No kerran kun olin ompelukoneen etsinyt esille työpöydälleni niinpä tein aikaisemmin ostamastani Dino aiheisesta trikoo kankaasta sain molemmille pojille tehtyä T-paidat, mutta hieman tuo kaulaosa aina mulla jotenkin tökkii enkä meinaa saada sitä onnistumaan niin, että poikien pää mahtuisi kunnolla läpi sitten saan mallata ja mallata uudelleen ja loppu tulos on sitten semmonen ja tämmönen
Kumminkin molemmat tykkäävät paidoistaan erittäin paljon... olen jo tuossa katsellut seuraavia kankaita ja taidan samoja kaavoja käyttää... mitäpä niistä vaihtamaan, kun näyttää toimivan ihan moitteettomasti.
 
Sukkapuikotkin on taas heiluneet ja syksyisen sny:ni lähettämistä langoista aloittelin tällä pirteällä värisellä langalla ja tekasin itselleni sukat...
 
...ja hyvinhän ne pysyy jalassakin, vaikka ensin näyttää että onkos nämä nyt oikean kokoiset ja tarkistin sitten omalta muistikirjasestani niin ihan aikaisempien ohjeiden mukaan olin nämä valmistanut, vaikka ihan muistini ja tuosta noin vain kutomisen jälkeen kaikki oli ok!
Väri kivasti vivahtelee valkoisen ja oranssisen sävyissä... ihan perussukat tällä kertaa!
 
Leivontaa:
Kyllä leivoin pitkästä aikaa suklaakakun.

Suklaan sulattamistakin täytteeseen.

Täytteen tomusokeri ja vaniljasokeri suklaa kreemi

Kakun koristelua ja keskelle koetin kukkaa tehdä ja...
...kokonaisuudessaan ihan nätin näköinen, vaikka itse sen sanonkin.
 
 Kreemiä sattui tulemaan hieman liikaa, kun kakun sain tehtyä valmiiksi... kokeilin sitten suklaamuffinseihin ja ripottelin päälle suklaahippuja ja hyvin onnistui kokeilut.

Croisanttejakin tuli paistettua

 Olen osallistunut Facebookin kautta tälläiseen Koristeelliset kakut- juttuun ja olen saanut postin kautta nyt kolme osaa/ lehteä ja paketin mukana tulee erilaisia tarvikkeita esim. nyt on tullut perhosmuotteja, kolme tyllaa ja pursotin pussi jne...
 
Näin lauantai on mennyt taas... sunnuntai tulee ja katsotaanpa mitäs sitten tehdään tai tulee tehtyä.


maanantai 1. huhtikuuta 2013

Värikäs Pääsiäinen takana päin...

Kyllä vain...
Mistäs oikein alottaisinkaan... no ainakin ensin voisin sanoa että Maaliskuu on mennyt lukiessa pokkareita ja sellaisella himon omaisella tavalla, mutta en ole käsitöitä unohtanut, vaikka itse tuottamukset etenee ihan hitaalla tahdillaan.
Olen poikien kanssa tehnyt askarteluja, kuten huonosta kuvastakin näkee että pahvisia kukkoja on sormiväreillä maalailtu ja liimalla sulkia pyrstökohtaan kiinni ja toinen pahvinen kukko kiinni vastakkain...
 
 ja nuorimmaisen kanssa kasvatettiin rairuohoa ja laitoimme muutamia tipusiakin...
Pajunkissoja ja siihen sai pojat maalailla kananmunia ihan omilla väreillään... nuorimmainen oli valinnut keltaisen värin ja maalasi yllättävän hyvin... ei mennyt edes kananmuna rikki, vaikka sitä pelkäsin todella paljon. Pajun oksiin käytin jämälangoistani pieniä koriste rusetteja!

 
 Pojat olivat päiväkodissa askarrelleet ja saimme keskiviikkona ottaa mukaan näin hienoja lumiukko taideteoksia... nuorimmainen oli käyttänyt maalaustekniikkaa ja vanhin poika oli päättänyt että lumiukko on valkoinen joten en maalaa, vaikka muutkin lapset olivat maalanneet. 
Pojat olivat myös kasvattaneet päiväkodissa ohraa ja askarrelleet hienot pupupurkit... kotona laitoimma pikkutipusia vain lisäksi purkkien sisälle kuikistelemaan... nauroimme vain että äitin hieno kuvaustaito taas tekee taattua kamaa, kun valokuvailee kalanruokapurkin myös mukaan. HEH!!
 
Käsityö rintamalla on tälläistä puuhastelua ollut:
Toissa päivänä aloin tekemään tälläisiä...
...ensin suklaat söimme ja rakentelimme hienoja yllätysleluja, mutta siinä mietiskelin että hetkoinen mitäkäs tälle muoviselle purkille voisi tehdä... hirmuisesti olisi roskikseen niitä mennyt näin pääsiäisen jälkeen, mutta sitten ajattelin kokeilla jämälangoistani tehdä jotain...
Muistin tässä saaneeni posti pojan tuomana norjalaisten kutojatähtien Arne ja Carlos, jotka ovat tehneet ensimmäisen kirjansa kudotuilla joulupalloilla ihmisten tietoisuuteen ja nyt on nämä kaksikko suunnannut kutomisen pääsiäiseen ja siittä ilmestynyt toinen kirjanen, joka löytyy myös minun kirjahyllystäni. 
No selatessani kirjan sivuja aattelin kokeilla ihan tälläistä tipua ja ihan hyvin kutojalta näin ensimmäistä kertaa ja ehkä oman haasteen toi se muovinen pyöreä pallo, johon laitoin kymmenen hernettä sisään. Tämä muovinen pyöreä pallo on tullut ihan kaupassa kolikko pyöräytys vempeleestä, josta poikani tahtoi saada sellaisen hupi hampaat... no hupihampaita on kahdet ja pallojakin oli myös kaksi, mutta siitä toisesta pallosta minulla ei ole kuvaa kun kerkesin jo antaa pääsiäislahjana sen, mutta samanlaista punaista pintaa on sekin pallo kuin tuossa kuvassa oleva kinderimuoviin tehty koriste.
 
Näihin kinderi muovisiin sisälmyksiin laitoin myös kymmenen hernettä, että rahisevat ja hieman ohjeita muuttamalla sain niihinkin kudottua erilaisia kuorivariaatioita.
 No sitten maanantai päiväni meni kutoessa lisää ja viisi kideri kokoisia muovisia ja yhteen angry bird muovimuna muottiin sain tehtyä lanka jämistä uudet pinnat ja virkkauksella ripustuslenkit, että saa ensi pääsiäisenä laitella pajunkissan oksille näitä roikkumaan.
 
Mitäs sitten muuta...
...virkkausta on tällä hetkellä menossa!
Tässä ollaan vasta menossa mutta eiköhän se myöhemmin selkene mitäs tästä oikein onkaan tulossa! Riippuen luovutanko jo heti kättelyssä vai saanko saatettua työn loppuun asti... hi hi...
 
Ei muuta kuin hyvää alkanutta huhtikuuta kaikille ja muistakaahan jättää itsestänne jotain kommenttia, kun sivuillani käytte... mukavaa käydä itsekin tekemässä vasta vierailuja! :)


tiistai 19. helmikuuta 2013

Eilen tuli valmiiksi!

No niin valmistakin saatiin eilen aikaiseksi, kun neulan kanssa loppu päättelyjä tein...
Näin hienot niistä sitten tuli...
...lapasista meinaan!
 
Kyllä nyt hyvällä ystävälläni on mukava ja lämmin mennä metsään ja nautiskella auringonpaisteista, joita hitusen tänäänkin sain nautiskella työn teon sivussa.
Tänään en ole mitään käsityötä napannut kätösiin...
...taitaa siis olla tälläinen luova tauko ja mietintä, että millekkäs sitten aletaan.
Se kai sitten suotaneen tälle päivälle ja ehkä huomisellekin...
...torstaina voikin olla jotain tekeillä, mutta senpä näkee sitten tuonnempana!
 
Hyvää tiistai iltaa kaikille!

tiistai 12. helmikuuta 2013

Jipu jaa helmikuussa jo mennään...

Tervehdystä pitkästä aikaa!!
Täällä on kudin puikot suihkineet ja on virkkuukoukkukin tehnyt omia hommiaan, mutta mitä on valmiiksi saatu no jotakin... heh... mutta ennenkuin käsitöiden pariin pinkaistaan niin kerronpa ensin tammikuustani.
 
 
Tammikuu
Mikä ihana kuukausi... ainakin näin alkukuusta kun on syntynyt niin tuntui, että synttärit kolkutteli liiankin nopsaan, vaikka vastahan sitä vuosi vaihtumisen sai ohitettua!
No synttäri lahjana sain hienon täytekakun rakkaalta anopiltani, kun itsellämme uuni teki tepposet ja kävi kyllä tam...tam... eli ei lämmittänyt ollenskaan mitään, kumminkin itse keitinliesi osat toimi ja ruokaa sai keiteltyä ihan moitteettomasti.
Tälläistä sitten tarjoiltiin ja itsekin kahvin seuralaisena napostelin ja hyvää oli!!
 
Pojilla olikin ihan omat herkut, kun:
Pojat aamulla niin reippaasti söivät kaurapuuron, johon halusivat minun ihmetykseksi hilloa, joten saamansa pitää... no siinä lusikalla laittaessani huomasin sitten että toiseen lautaseen oli hillo tehnyt sydän kuvajaisen ja sehän piti tottakai kuvata! hi...hi...hii

Nämä herkut olikin sitten iltapäivällä... vanilja kermajäätelö paketista palasia ja suklainen vohveli keksi koristeeksi ala nomparellien ja valko-&suklaa murun koristamana.
Ensimmäiset sanat ainakin nuorimmaiselta oli: Wautsi!!
 
Käsityö puolella haarukkapitseilyä:
Ihan kokeilu mielessä ja jotain käsityölankaa korista napatessani aloin puuhastella ohjetta
Samainen nurkkaus tällä hetkellä... ei ole tapahtunut isompia muutoksia...
helmikuun osuudessa näkyy paremmin tuo työ...
 
Sitten tammikuussa tehdä säväytin kahdet tälläiset pirtsakkaan väriset sukat... yhdet itselleni ja toiset on lähdössä hyvälle ystävälleni, kunhan postipojan luokse ne vain saan kiikuteltua, että veisi eteenpäin...
Lankana käytin näissä ihanissa raita sukissa Novitan Nalle Kukkaketo kesäkimppu- lankaa ja aivan ihanat... itse tykkään kovasti ja kovassa käytössä ovat olleet.
 
Helmikuu
 
Monenmoista lankaa pengoin laatikoista sohvalle ja aloin miettimään mistä lähtisinkään liikkeelle ja lopulta kun päätin mitä lankaa tarvitsen ja käytän niinpä sitten...
... nappasin kätösiini valko-harmaa-musta vivahteikkaan lanka kerän ja sillä aloitin silmukoita luomaan ja sukkapuikoille alkoi vartta tulemaan...
... lopputuloksena ohjetta hieman mukailin peukalon kanssa, mutta muuten tein kuvio osuudet kuin ohjeessa (jonka jostain netin ihmeellisestä maailmasta olen kerran ottanut itselleni ylös, mutta en vain millään muista mistä ja keneltä ohjeen nappasin, kun tämä minun toteutumis aikomukseni on osannut homman siirtää ja melkeinpä unohduksiinkin saanut...mutta mutta...)
 
Nyt toteutettu ja siis ohjeesta poiketen tein kiilattoman peukalo osuuden... jostain kumman syystä kun tuo minun peukalokiilan onnistuminen ei vain meinaa yksin kertaisesti onnistua... syynä voi olla ihan oma aivokompleksi joka ei millään meinaa ymmärtää selkeitäkään ohjeita välillä tai sitten se ei vain yksinkertaisesti tahdo ymmärtää... no yritäppä siinä sitten lukea ohjetta ja toteutella, kun ei meinaa avautua niin ei sitten avaudu... sitten kun ei malta olla tekemättä eli antaisi asian hetken muhia päässä ja sitten kokeilisi uudelleen. 
Vaikka omaan kyllä pitkä pinnaisuuden, mutta jostain syystä näissä peukalokiiloissa tökkii vain jokin ettei yhteistyötä synny ei sitten millään!
 
Nämä MÖÖKÖ VANTTUUT- kuten pikkusiskoni (kylläkin jo aikuisiässä oleva) sanoo ovat virallisesti nyt sitten tehty ja toteutettu pitkän harkintani ja pohdintani jälkeen ja pikkusiskoni on ne saanut/ ansainnutkin! Heh... onhan se niitä odottanutkin kuin kuuta tippuvaa...
 
Mitäkäs sitten hmm... ai niin juu...
...sitten on tehty:
Suklaa muffinseja ja ihan ovat käyneet kauppansa, mutta onneksi nappasin pakastimenkin kätköihin muutaman pienen pussin ettei poitsut ihan kaikkia napostele, vaikka sellaisia yhteisiä napostelu hetkiä ollaankin vietelty varsinkin tämä mamma, kun sai:
 
mieheltään Nescafe Dolce Gusto keittimen, joka on enimmäkseen ollut käytössä herkuttelu hetkille, kun ollaan haluttu istahtaa ja nautiskella erikoiskahvia.
 
Tänään katsahdin puuhahuoneeni nurkkausta ja huokaisin syvään...
...ilmiselvästi mammalla on paljon miettimistä ja muuta puuhaa, että lankoja on siellä sun täällä ja kolme 70 litran vetoista läpinäkyvää laatikkoa huutaa kai järjestäjää, kun jotain lankaa on etsinyt ja kumminkaan ei ole lankaa käyttänyt ja tämä lanka päätynyt koriin ja ajan kanssa kertynyt sitten niitä keriä pinoon... no olen kyllä itselleni toitottanut mielessänikin monesti ettei uusia lankoja osteta ennenkuin entisiä on saatu roimasti pois... (saapa nähdä kuinka kauan voin pitää näppejäni erillään, kun olen nähnyt taas vallan ihania värejä ja uutuuksia kaupoissa, ainakin vielä näpit on pysyneet hyvin kurissa)
 
No eipä sinänsä... huomasin tuossa, että onhan minulla kierresukkaakin tulossa... se on vain touhupöytäni toisella nurkalla kököttänyt työ... odottaapi kutojaansa:
Tästä on tulossa pienemmän kokoiset ei siis itselleni... olen tehnyt itselleni samaisesta langasta isommat unisukat, mutta niistä en ole vain muistanut ottaa kuvaa ollenkaan, enkä kyllä kehtaa enää niistä ottaa, kun ovat todella tummuneet käytössäni...heh... näissäkin pienissä kierresukissa on ajatuksena että sukista tulee unisukat ja värit tulee siten miten kerä antaa langan mukanaan tulla... eli en tee identtisia kappaleita ja sekös hauskinta, kun aamullakin ensimmäisenä unisena vetäisee sukkia lattialta jalkaansa ettei lattian kylmyys heti jalkoja kiusaa, niin kun hieman heräileepi paremmin niin huomaakin et jaahas... jaloissa on joko samanlaiset sukat tai sitten ihan erilaiset sukat tai sitten käy kuten itselleni joskus käy että siinä oli toinen sukka unisukka violetti ja toinen olikin punainen... sitten kun kuikistaa yöpöydän luokse niin kummankin oma pari on kiltisti lattialla odottamassa! heh...
 
Niin se haarukka pitsi kuva...
...elikkäs tälläisessä vaiheessa ja veilä siis ihan alkutekijöissä, mutta kyllä siitä jotain vielä tulee...
Ainakin hyvä alku ja osasinpa jopa kappaleet yhditellä, vaikka ensin tuntui ettei tästä mitään tule paiskaan johonkin, mutta niin vain sain yhdisteltyä kolme osaa ja pitsihaarukalla punainen osa tulossa... <------> pituutta mittasin pikaisesti että on n.62cm, mutta vielä en tiedä montako osaa tekasen ja yhdistelen yhteen, kun en vielä edes tiedä tekisinkö huivin vai mitä tekisin... ainakin hyvää harjoitusta on tullut, jos sen niin sanoisin!
 
No vaikka haarukkapitsin teko on hieman ollutkin "pöytäkoristeena" touhuhuoneeni pöydän kulmassa niin en minä ihan toimettomana sentään ole ollut... olen sukkapuikoilla työstänyt aivan ihanaa työtä ja tämänkin ohjeen olen jostain joskus milloin lie ottanut talteen, että kokeilenpa tehdä itsekin, mutta oma toteuttaminen on ollut sitä mitä jo aikaisemmin maininnutkin eli erittäin hitaista, mutta eikös sitä sanotakin että hitaasti hyvä tulee, vai mitenkäs se menikään?!  heh....
Tässä kuvassa on melkein valmis vantus ja toinen tekovaiheilla menossa... lankana on:
Mustaa 7-veljestä ja punaisen sekotelma on 7-veljes raita lankaa ja puikot on 3½
-pesumerkein varusteltu
Tämä vantus on peukkua vaille valmis ja tietty päättelyt...
Samainen vantus takaa päin, jossa ihanasti linnut oksille oli tehty...
tietynlailla haasteellinen itselleni, kun malttaisi toista lankaa kierrättää mukana kun kutoo kuvioita ja se omalta kohdaltain iän ikuinen muistaminen että antaa löyhää lankaa ettei kierrä liian kireälle ja vanttuusta ei tule tökkömäinen. Kyllä se tästä etenee, kun sen kerran on aloittanutkin!
 

 
Tänään valmistumassa uuni riisipuuroa, joka on poikien suurta herkkua ja menee kuin kuumille kiville... saapa nähdä saakohan mamma ollenkaan vai pitäisiköhän itse olla ruoan jakajana tällä kertaa että saa edes yhden lautallisen.

 Niinpä niin...
... se on hyvä taas muistaa! -AI! MITÄKÖ?!
- Näitä hyviä ystäviäkin 14.2. päivänä!
 
Itse olen saanut tämän kortin hyvältä ystävältäni ja sitten olen myös saanut perjantaina
iki ihanalta ystävältäni Pirreltä todella kivan lahjan eli tämän:
Tee sihti palleron, johon voin käyttää haudutustee lehtiä... pienen ketjun päässä komeilee kiva pieni tee kuppoinen lautasella... siis todella kiva yllärin kyllä sain... vielä en ole kokeillut, mutta käyttöön kyllä tulee kunhan taas tee kausi paukahtaa käyntiin. Itselläni kun vaihtelee usein että välillä juon ihan mahdottomasti teetä kahvin sijaan ja tällä kertaa näyttäisi että teetä en kovin paljon ole tehnyt, mutta pitää ystävänpäivänä tämäkin sihtipalleroinen korkata ja tehdä vaikkapa tuota hyvää ystävänteetä, jota olen jokunen aika sitten saanut.
 
Samaiselta ystävältäni olen saanut tämän kortinkin ihan postipojan tuomana:
 Ystävänpäivä tervehdys
Jos istuttaisin kukan joka kerran kun ajattelen sinus, niin asuisin puutarhassa.
 
Minusta oli niin ihana ajatus ja korttikin, joten näihin sanoihin teen teillekin hyvän ystävänpäivän tervehdyksen ja muistahan jättää vierailustasi kommentointia!