Tervehdys lokakuu, sinäkö jo tulit?!

Kyllä tuo aika kuluu ihan käsittämättömän nopeasti!
-Ihan kauhistuttaa, mutta pakko vain sulautua joukkoon...

Syyskuun väriloistoa nautiskelin syyskuun loppupuolella tuolla Kemin suunnalla, kun viikonloppu reissun sinne tein poikien kanssa ja matkamuistokseni jäi mm.

Ihana syksyinen maisema, kun tultiin Kemiin... hieman hämärä kun aurinko oli laskeutumassa tai ainakin pilvet osasi säädellä valoisuutta... mieleni oikein lepäsi tuon väriloiston kanssa.

 

Äidin kanssa kävimme hautuumaallakin:

 

Kävimme ensin laittamassa kynttilät palamaan yleishaudalle, jossa voi muistella eripaikkakunnalle haudattuja sukulaisiaan ja ystäviä... Niinpä vein kynttilän ja muistelin mummoani ja kummisetää, joka on haudattu Ruotsissa. Maisemat oli niin ruskaväreissä ja hiljaista...

 

Kaunista kukkaloistoakin oli, vaikka sää oli ollut jo pari päivää tosi koleaa niin ei ollut vielä vienyt kukkasia... moni kyllä oli jo tuonut haudoille kanervia, kun kävelimme polkua pitkin enoni ja tätini haudalle päin.

 

Ihmettelin mikä kopisee? Mistä ääni oikein tulee? No siinä enoni ja tätini haudan luota huomasin tien toisella puolen mäntypuussa tikan kopistelevan ja kohtuu hyvän kuvan sain napattua, vaikka hieman meinasi aurinko tehdä kuvauksestani haastavan.

 

Äidilläni on myös puikot heiluneet kun oli minulle tehnyt mm.

Tälläisen baskeri tyylisen pipon violetin värisen (Novita nostalgia)

Söpöt villasukat ja nyt ei pitäisi jalkoja palella

Samanlainen baskerityylinen pipo mutta harmaan värinen, jossa myös kivasti vivahtaa bling bling kimallettakin.

 

Tein löydönkin:

Tässä on minun tekemät nuken tossut, jotka olen yli 20 vuotta sitten tehnyt...

 

Kemin reissulta kotiin päin sain jälleen ihastella...

...Kyllä maisemia ja syksyn väriloistoa!

 

Kotona on itsellänikin puikot kolisseet ja vinhastikin...

...tässä hieman jotain...

Entiselle työkaverille olen tehnyt kierresukat

Kaverini tilasi hänen kaverin tuleville kaksosille peukalottomia vanttuita ja tässä kahdet joissa värit vaihtaa vain paikkaa raidoituksilla/ pohjavärilläänkin.

Tässä yhdet peukalottomat vanttuut hyvin ohuesta langasta, jossa värimaailma on oikein vaihtuva.

Kerroin aikaisemmin virkkuukoukunki heiluneen ja kokeilin Moda-lehden Juhannusruusumattoa ja lankakeriä minulla ei ollut kuin kaksi, mutta ajatuksenani olikin, että mattoa tehdään niin pitkälle kuin lankanen riittänee...

... ja tähän se sitten piisasikin että kierroksia jäi montakin olisikohan 7krs:ta, mutta kuten sanoin olen tyytyväinen tähänkin kokeiluuni ja lopputulokseen.

 

Tällä hetkellä työn alla on: 

Entiselle työkaverilleni olen tekemässä myös säärystimiä ja tässä on sillain että raidoitukset menee molemmissa erilailla, mutta kyseltyäni asiaa tulevalta omistajalta niin kuulosti ettei ollut niin haittoo, joten kudon sitä mukaa miten nämä raidat vain tulee kerästä.

Minä olen ensimmäisen säärystimen tehnyt noin yli 20cm pitkäksi ja aloin tekemään toisia samankokoisiksi, joita sitten vertaan vierekkäin että teenkö vielä pitemmiksi vai päättelenkö sitten molemmat... eli vielä on jokunen rivi kudottavana, mutta napostella nuo suukkoset niin sitä huomaa paremmin mahdolliset virheet, jos niitä tulee näin iltasella tehtyä.

 

Vielä minun pitäisi tehdä yhdet kierresukat entiselle työkaverilleni, kun sattui kysymään jos voisin tehdä hänen äidilleenkin sukat... ja minähän kyllä teen eipä siinä mitään ongelmaa, mutta sitten on kyllä jo saateltava alkuun ja alkaa tehdä äidilleni lupaamaa neulosta, että saan alkaa kutoa Novitan Huurre langasta neulostakkia.

 

Pikkusiskoni ristipisto käden jälkeä mm. 

Pääsiäisliina

Seinäkoriste

 

Nämä ristipisto työt olen saanut pikkusiskoltain valmiina, kun itselläni nuo olisivat vieläkin paketeissaan eli en olisi millään kerennyt tekemään, mutta onneksi minun ihana pikkusiskoni on niin innokas ristipistoilija niinpä sain nyt nämä valmiina ja tehtyinä!

 

Olen täällä myös Lokakuun Sny-pakettia rakentanut ja ihan hankala on ollut... "Magic knitting ball" on aiheena tällä kertaa! Hmm... jospa minä nyt jotain saan aikaiseksi...vaikka olen minä googlettanut, mutta tuntuu että pääni lyö ihan tyhjää täällä... olenkohan ainut? Toivottavasti en ole ainukainen...

Toisaalta nyt voinkin jotain kivaa keksiäkin, kun saan sunnuntaina hieman hengähtää ja omaa aikaakin, kun tämä viikko 41 on ollut poikani Eetun kanssa semmosta menoa.

 

Pojallani kun oli nyt viikolla 41 maanantaista-torstaihin asti lasten neurologitutkimus jakso ja diagnoosi pysyi samana eli lapsuusiän autismissa. Siinä mietittiin pojan parhaaksi kuntoutussuunnitelmaa ja miten tästä eteenpäin lähdetään liikkeelle.

Sanoinkin heti että minun pääni sisällä on kyllä tällä hetkellä A3:n kokoinen tyhjä paperi, että minä tavallaan lähden taas ihan tyhjältä pöydältä rakentamaan pojalle kuntoutus hommia kuin myös puuhasteluja...

Eiköhän se siis tästä taas lähde kohtuu samanlaisilla suunnitelmilla, mutta lisäksi olen suunnitellut koritehtäviin palapeli puuhia, vesiväri/ sormiväri maalauksia, lasten tehtäväkirjojen täyttelyä ja tarrailuja... unohtamatta ihanaa leimasin tyynyillä touhuskeluakin...yrittää suunnitella askarteluja.

Onneksi tuli hankittua 365 hauskaa askartelua paperista ja pahvista kirja... katsoa sieltä ideoita lisää pojan touhuttavasksi.

 

Tämän tyylinen akvaario minulla on kotona... se vain että tämä kuva on netistä otettu, kun jonnekin omien kuva kansioiden viidakkoon on omasta akvaariosta otetut kuvat todella hyvässä jemmassa ettei niitä nyt löytänyt tähän kohtaan... mutta jospa saisin sitten uuden kuvan napattua kun...

 

Itselläni ainakin huomisen aamun kuvioina olisi 190 l. kulma-akvaarion puhdistaminen ja pohja hiekan vaihto operaatio...että hyvin vesimäisesti mennään, mutta sellaista tämä minun rakas harrastukseni on myös kun kutimet pitää taukoa pöydällä niin silmät on akvaariota ihastelemassa ja seuraamassa kalojen touhuja... sitä on kuin nuo pojat että jämähtäen jää tuijottamaan pitkiksi ajoiksikin kalojen touhuja ennenkuin havahtuu että aikahan ihan juoksee liiankin nopeasti.

 

 

Mutta minäpä toivotan hyvää lauantain illan jatkoa ja sunnuntain ihanaa aamua... arki sieltä kumminkin liian nopsasti hiippailee esille, mutta nautiskellaan nyt viikonlopusta...

Sunnuntai puuhastelua

Heipsansaa vaan...
Viikonloppu tuntuu lipunneen jonnekin ihan tuiki tuntemattomaan, jos huomenna on jo töihinkin jälleen riennettävä, mutta toisaalta mukavaan työpaikkaan on aina ilo mennä! :)

En kyllä ihmettele ollenkaan, kun tämä viikonloppu meni todellakin nopsasti näin sunnuntaille...
Perjantaina töiden jälkeen hain pojat kotiin päiväkodista ja eskarista... kotona ensimmäisenä pyykkikonetta päälle jotta sai vähennettyä pyykkikoria tyhjemmäksi ja lauantaina laitoin vielä yhden koneellisen, että työvaatteet kerkeää kuivua kunnolla maanantaille.

Tässäpä sitä on huoneita siivoiltu/ yritetty järjestellä paikkoja takaisin ruotuunsa, ehkä hyvällä/ huonollakin menestyksellä... ainakin olkkarissa on lelulaatikoiden kohdalla tapahtunut jälleen kerran tälläinen kaaos tilanne ja pieniä legoja on siellä täällä, mutta pelottelinkin jo nuorimmaiselle että äidin kai täytyy ottaa kauppapussi ja alkaa viedä leluja taas varastoon, kun ei paikat pysy kunnossa... kohtuu hyvin poika keräilikin tänään lelujaan takaisin laatikoihin, vaikka jäihän nuita leluja sekä legoja vielä pitkin lattiaakin.

Lauantaina tässä touhuhuoneeni työpöydän äärellä aloin sillain järjestellä hyllyjä ja pöytä tilaakin raivaileen... siinä sitten huomasin että mikäs tuolla patterin välissä oikein pilkistelee ja siinä sitten huomasin että kirjekuori pienoinen avaamaton sellainen oli kädessäni.

Sny:lleni KIITOKSIA vain tästä:

Tälläinen sieltä patterin välistä löytyi... epäilenpä että pojat on jossain välissä tainneet pyörähtää työpöydälläni, mutta hyvä kun löytyi nyt eikä milloinkaan! :)

Olet kyllä oikeassa Sny:ni, rakastan lankoja kyllä todellakin...
Lauantaina iltapäivästä pengoin laatikoita ja minulle käteen osui tälläinen lankakerä California Ramona 64% Akryyliä ja 36% Polyamidia oleva 50g 75m.

Siinä mietiskelin mitä tekisinkään ko. hassun näköisestä langasta, josta voisin kyllä kutoa huivin, mutta toisaalta voisin tehdä jotain ihan muutakin...
...no siinäpä aikani mietiskeltyäin pengoin kansiotani ja sieltä osui sitten silmiini virkattu matto moniste (Moda 3/2009 "Juhannusruusu-matto)
Malli on Kauhavan Kangas-Aitta Oy, Marjukka Tyrväinen

Siitäpä se idea sitten lähti ja otin virkkuukoukun 10 käteeni ja lankakerän, että olkkarin sohva nurkkaukseeni istahdin lukemaan ensin ohjetta läpi ja sitten pitkän pitkän virkkaustauon jälkeen taas starttasin.

Tänään Sunnuntaina sain hakeakin tätä lankaa lisää kun ei ihan riittänyt ja minulla kävi kyllä kieltämättä vielä tuuri että ko. lankaa löytyi vielä yksi ainokainen kerä sellaisesta korista, joten tänään iltapäivästä tein yhden kierroksen jo uudella kerälläni.

No pitihän siinä mennä kurkkimaan muitakin lankoja samalla reissullain ja mukaan matkaani tarttui sitten nämä:

Marks&Kattens Kasper lankaa yksi kerä ja sitten kaksi kerää Marino soft jossa on tummanharmaata, violettia valkoista...ja näissä kahdessa muussa kerässä on muuten samaa sävyä, mutta myös ruskeaakin on mukana. Aivan ihanaa näin livenä on noi värit...ehkä kuvassa nuo näyttää jotenkin hassulta... no anyway... langat näyttää olevan 100% akryyliä...hyvin pehmeetä... vielä on minulla ajatus keskeneräinen, että tekisinkö ihan rennon puseron vai mitä?! Saa ehdotella! :)

Ai niin Sny:ni kyselit kommentissasi että onko minulla jotain puikko toiveita ja mitä minulta löytyykään... tuota olen miettinyt usein näitä neliskulmaisen oloisia (puu) sukkapuikkosia että millaisia on kudottavaltaan hyviä?! En ole koskaan ko. kokeillut eikä sellaisia minulla ole vielä... minun pitäisi tässä kyllä joku päivä tehdä kunnon inventaario ja ottaa kuvat mitä minulla on jo puikoista ja mitä ei ole ja tehdä sellasta listaa. :)
Kaikkea kun ei hoksaa aina puuhastelun parissa tehdäkään, mutta olisikohan se ensiviikonloppun puuhiani... varmaankin kyllä!!

Mukavaa alkavaa arkea taas kaikille!

Ensimmäinen SNY syyskuun pakettini

Kyllä vain... tänään aukaisin ensimmäisen SNY- syyskuun pakettini.
Hain tämän paketin kyllä jo 13.9 perjantai päivänä ennen reissuuni lähtöä... miten maltoinkin olla aukaisematta pakettia heti... mutta paketin sisältö pisti minut ihan hiljaiseksi!
Se oli todella upea paketti!! Ai mitäkö pakettini sisälsi?!

Sain pussillisen puuhelmiä värikkäitä, Twinings Lemon tee pusseja 5kpl:ta, Karl Fazer maitosuklaanappi rullan, Halvan salmiakkikarkki rasian, tuoksu tuikkukynttilöitä ja kolme eriväristä 7 veljeslankaa: keltainen, oranssi ja ruskea, sekä pienen kirjeen.

Kiitoksia Sny:ni tästä paketista todellakin paljon!! Paketti kyllä ilahdutti minua ja siellä oli vaikka mitä... Ajattelinkin tälle iltaa keittää teetä niin voisinpa tuota Lemon teetä käyttää. Suklaanappi rullasta on jo kahden pojan kanssa napsattu yhdet jokaiselle herkkusuulle! :)
Olen myös kanssasi samaa mieltä "Kynttilät kuuluvat olennaisesti myös syksyyn!" Itsekin olen tässä kaiveskellut jo kynttilöitä taas esiin kaapin kätköistä, että niitä tässä melkein joka ilta polttelenkin ja naatiskelen olohuoneen sohvan kulmassa divaani osallani.
Kiitoksia myös syyspäivän toivotuksista Sny-parini...samaa toivottelen sinulle takaisin päin! :)

Niin taisin paljastaakin alussa jo vähäsen reissustani, mutta enpäs kertonut paikkaa missä oikein kävin... no Kemissä päin tuli vanhempieni luona käytyä ja olihan se tavallaan mukava käynti... se vain että viikonloppu todellakin liian nopeasti meni ohi kuin oli alkanutkin.
Ehkä sekin, että perjantain työpäivä oli todella hektistä ja paikasta toiseen kiitämistä, ennenkuin pääsin töistä niin sain hakea pojat, sitten piipahdettiin kotona sen verran että auto saatiin pakatuksi tavaroista mitä ajattelin tarvitsevani ja sitten vain matkaan.

Saavuimme Kemiin siinä 18:30-19 aikoihin illasta... siinä moottoritien suoralla kyllä aikaisemmin ihmettelin helikopterin nopeaa menoa, mutta tietysti sitä ajatteli ensimmäisenä, että ne etsii kai jotain marjastajaa jostain.
No toinen ihmetyksen aiheena oli sinisten valojen vilkkuminen, kun tulin siltaa alas autolla juuri kun tulin rampilta pois. Siinäkin ajattelin että jaahas... on tainnut kauempana risteysalueella autokolaria, mutta ajeleskelin kotipaikkaa kohden.
Illemmalla sitten kuultiin, että aika lähellä on sattunut pommiräjähdys jonkun autotallissa ja asiat tarkentui aikojen kuluessa.

Äidin kanssa odoteltiin jokohan tulee evakkoon lähtö, mutta ei sentäänsä... hyvin saatiin koko viikonloppu olla ilman siirtymiä.
Tämä pommi tapaushan sai ihan uutisointia niin lehtiin mm. iltasanomiin ja iltalehtiin unohtamatta ihan telkkarin uutisia.
Olihan se ollut aikamoinen jysäys, mutta en siltikään ymmärrä miksi pitää kerätä tuollaisia varsinkin autotalliin, joka on taas aika lähellä asuntoa, jossa pieni lapsikin vielä... huh huh... olisi vaikka erilaisia pulloja kerännyt mieluiten kuin jotain tuollaisi vaarallisuuksia.
No tapahtunutta ei saa tapahtumattomaksi, vaikka kuinka ajattelee.

Käsityöt sentäänsä on saaneet viuhontaa ja valmistakin on saatu aikaiseksi mm:

Pienet lapaset on hieman aikaisemmin jo valmistuneet, mutta nyt vasta kuvaa on saatu aikaiseksi.
Näistä olisi pitänyt tulla peukalottomat vanttuut pienelle vauvalle, mutta tämä kutoja vaan niin liian intensiivisesti antoi mennä, että sitten myöhemmin hoksasin että hetkoinen minunhan piti tehä vauvan tumput, eikä peukulliset lapaset... no tällä hetkellä työn alla hieman ohuemmast langasta tulollaan ne vauvan lapasetkin.

Reissun päällä sain tämän pipon valmiiksi myös... vielä mietinnässä teenkö tähän kahdet tupsut vai annanko olla tälläisenä vai pitäisiköhän minun virkata laitaan jokin kukkanen, koristamaan kummityttäreni kauniita kutreja. Tähän pipoon tein jo valmiiksi taitetun reunuksen kiinni, et ei tarvitse itse olla aina kääntämässä.

Kyllä se tästä tämäkin viikko taas mennä mykryää kun on jo tiistai päiväkin... hyvää illan jatkoja kaikille. Itseltäni tälläinen pikainen päivitykseni.

Mukavaa Syyskuuta Kaikille!

Mukavaa Syyskuuta Kaikille Oikein Tasapuolisesti!

Tekemäni pipo:

Poikani Oskari on kyllä tykännyt suunnattomasti tästä tekemästäni piposta... se vain että haluaisi pitää melkeinpä jo sisätiloissa, mutta onneksi luovuttaa vielä pienen keskustelumme jälkeen piposen eteisen hyllyyn.
Edelleenkään en ole pojalta saanut kunnollista vastausta haluaako pipoon tupsuja vai yhden tupsun, mutta toisaalta meneehän pipo nyt noinkin eli ilman tupsukoita.

Lapaset:

Lapaset ovat saaneet oman kaveri parinsa ja vieläpä peukkunsakin... vielä tällä hetkellä lapaset odottelee ihan kiltisti pöydällä pienessä pussissa, että kaverikseen saavat vielä pieneen pussukkaan kahdet parilliset pieniä vauva tumppuja, jotka kaveri sillain tilaili että vie kaverilleen, joka odottelee kaksosia.
Se vain pienen haasteen teki ettei tiedä vielä onko tyttöjä vai poikia tulossa vai onko sitten ihan molempia, mutta mutta olen penkonut lanka varastoani ja löysin jotain... niitä tällä hetkellä työstämässä pois tekemistä kun on tuolla odottelemassa vain vuorojaan...

Pojilta eilein lyheni hiukset aikas vauhdilla, kun mummo nappasi sakset käteen ja sai nuorimmaisen heti kyllä jakkaralle istumaan ihan mielissään, mutta olihan mummolla yli puhuminen että sai vanhimman Eetu pojan istahtamaan jakkaralla. Hyvällä suostuttelu taidoilla poika sitten istuutui ja saatiin häneltäkin lyhennettyä hiuksia... juuri kun mummo eli anoppini oli lopettelemassa istahdin sitten itsekin jakkaralle... meillä oli kyllä hauskaa, mutta sain kumminkin itseltänikin pari senttiä pois latvasta kuolleita hiuksia... Olen tyytyväinen lopputulokseen, vaikka anoppi taisi jännittää enemmän koko tilannetta.
En kai minä niin haasteellinen ole? hi...hih...hii...

Tämä viikko ollut todellakin kiireinen, iltapäivällä kyllä tuntee jaloissa että on kävellyt ja ollut jalkojen päällä koko päivän... sitä istuu tai sitten makaa sohvalla ja koettaa ottaa hyvin rennosti. Saapa nähdä mitähän tämä tuleva viikko tuokaan tullessaan... mutta kaikille kumminkin hyvää alkavaa viikkoa ja mukavaa syyskuun alkua.

Kutoa taapertaa mitä ehtinee...

Niin se aika vain rientännee...

...ihan syksyistä säätä ihastellen!

 

Tämä viikko on räväytetty oikein kunnolla käyntiin, kun kello huuteli maanantai aamulla jo 5:40 ja siinä ylös könytessä alkaa kahta poikaa herätteleen myös ylös... no maanantai kyllä hyvin alkoi et ei sen puoleen molemmat pojatkin reippaina nousivat ja pukeutuivat aamu lähtöön, mutta äitilläpä se haipakkaa piisasisikin sitten sen jälkeen, kun sai poikaset päiväkotiin ja eskariin vietyä.

Työrintamalle mars ja aikamoista vauhtia olikin koko päivä, kun koko ajan tuli uutta ja uutta asiaa esille, unohtamatta tietenkään uusia työkavereita ja koetappa siinä sitten muistaa nimiäkin... huh huh... työpäivän piti kestää klo.15 mutta eipäs pitänytkään maanantain osalta paikkansa, että onneksi tajusi miehelle soitella ettei viitsisi hakea toisen pojan jo eskarista kotio, että kerkee itse hakeä nuorimmaisen... katselinkin päiväkodin pihalla parkissa kelloa että sehän meni melko vimpa timpa aikaan kun 16:55 näytti kelloni ja päiväkoti auki klo.17!

Hyvin menee, mutta menkööt... vai miten se oli?! ;)

 

Tänään oli kohtuu hyvä päivä, vaikka uutta asiaa tuleekin koko ajan esille, mutta siksihän minä olen että opin uusia asioita ja ennenkuin työhommiin tulee sellainen rutiini niin se vie tottakai jonkin aikaa. Tänään kumminkin saanut ihastella kuinka pihlajissa alkaa olla punaisia marjasia ja koivuissakin on lehden väri muutoksillaan, että keltaisuutta on ja osa lehdistä jo tuon tuulen tuiverruksen mukanakin lentelivät maahan irrotessaan oksan otteesta pienoisesta sellaisesta!

 

Kutoa taaperrettu täällä ollaan kyllä maar...

Muistat varmaankin tämän:

Tässä tekemässä Oskari pojalle pipoa ja siitähän tuli sitten tämän näköistä:

Hyvin jämäkkä, mutta mukavan tuntoinen ja iso joustava pipo, vaikka lankana käytin ihan 100% villaa, pesuohjeessakin on mainintana että käsin pessä.

 

No tästä pipon teosta jäi vielä lankaa ja nyt olen vain pojan mielipidettä odottelemassa, että teenkö minä tähän pipoon tupsua yhtä vai teenkö samanlailla kuin kaverini tytön pipoon että siinä on kaksi sellaista pienehköä palloa keikkumassa. Vielä ei poika osannut sanoa mitään koko pipo asiaan, mutta ihmekkös tuo kun mielenkiinnon kohteena olikin tällä kertaa tuon Wii U:n Lego poliisi peli niin ei voinut nyt moneen asiaan keskittyä.

 

No siinä istuskellessani nappasin toisen keräsen käteen ja pyöröpuikoille luomaan silmukoita niin sainkin jo tämän verran tehtyä...

... Ei kumminkaan ihan valmista mutta hyvä alku toiselle uudelle piposelle kumminkin... Ihanan väristä tämäkin lanka...100% villaa ja käsin pestävää tämäkin... uusi omistajakin on jo katsottu ja tämä tulee vanhimmalle kummityttärelleni, joka täyttää syyskuussa hurjat 8vuotta jo... kuinka tuo aika rientääkin hurjaa vauhtia! Vastahan se neiti oli ihan pieni nyyty mun käsivarsilla, kun täti sai pidellä. Ihan tippa linssiin meinaa tulla, on se sen verran rakas!

 

No jotta hommat ei tähän lopu niin onhan minulla isostakin projektistakin uutta kuvaa...

...En minä vielä toivoa ole heittänyt etteikö tästä tule itselleni jotain, mutta olen sen verran monesti purkaillut etukappaleen osia ja tuskastellut/ manaillut ääneen miksi eivät voi joskuskaan mennä ongelmitta eteenpäin! Puikoillekin koettanut kuiskata että ei haittaa, jos tekisivät oma toimisesti muutaman rivin joka yö eteenpäin, vaikka itse olisinkin jo sängyn omaa niin ei se haittais jos työ etenisi, mutta EI... ei se etene vaikka kuinka koettais supatella ja tehdä kaikenlaisia taikoja... kai se täytyy ottaa itseä niskasta kiinni viikonloppuna ja alkaa tehdä jotain päätöstä hommalle.

 

Jotta hommat ei tähän lopu niin pientä väkerrystäkin on tullut tehtyä:

Vanttuli pari on saanut toisensa ja toinen odottaa kaveriansa, mutta vielä eivät parilliset valmiita ennenkuin saavat peukalonsa paikoilleen... Nämä jotka ovat parillisina valmiina menevät kaverini lapselle, jotta kokonainen paketti on yhdessä koossa, kun pipo on jo valmiina ja siitä niin ihastuneena saapahan siihen pipon väriin sointuvat lapasetkin. ;)

 

Jotta vieläkään ei hommat loppuisi niin...

Olen tälläisen aikasemmin tehnyt, tästä piti tulla Batman villasukat Oskarille, mutta sitten huomasinkin että hitsi... sukan varsi on aikas köykänen ja eihän se antanut jalkaa sujahtaa läpi, joten siitä tulikin sitten pojalle semmoinen käteen tuleva merkki... No tarkoitukseni olisi tehdä vielä tästä samaisesta merkistä hieman erilaisella langalla vain niin uudestaan pojalle sukat että saa pistää syksyllä jalkoihinsa, kun tarve vaatinee... enemmänhän ne on talvella sitten käytössä, kunhan ne nyt ensin saisin sukkapuikoille asti.

 

NO EIHÄN TÄSSÄ VIELÄ KAIKKI!!!

 

Harmikseni yksi bambu sukkapuikoista päätti sitten päksähtää yhtä äkkiä rikki viikonloppuna, kun tuota Oskarin sinisen sävyistä pipoa päättelin vähäisillä silmukka määrillä... (pyörö puikko kun ei meinannut mua alkaa niin otinpa sitten sukkapuikot apuuni)

Mietiskelin vain miten olikaan näin mahdollista käydä että se meni rikki?! Omasta mielestäni en missään vaiheessa työstänyt väkisin silmukoita silmukkaan kavennus vaiheissa... enkä omasta mielestäni missään vaiheessa saanut sitä taittumaankaan... olisikohan nuita puikkoja pitänyt kostutella aikaisemmin? Enpä tiedä, jotain sille kumminkin sattui, kun kerran noin napsahti ihan rikki... hmm... merkillinen tapaus...

 

LANKAOSTOKSIAKIN ON SATTUNUT KOHILLE JA MUUMIA

Juu tälläistä Red Heart Soft merkkistä luonnon valkoista ostin 5 kerää lankakorista ja pitäisi metsästää oma virkkuukoukkuni nro.5, mutta se onkin eri juttu mistähän sen osaisinkaan penkoa esille... pitäisi varmaan tehdä inventaarioa nuista välineistä. No kumminkin tästä langasta olisi tarkoitus virkata äidilleni sellainen hartiahuivi... vielä on auki että teenkö sitten hapsuja vielä siihen huivin reunaan, mutta suunnitellaan ja ehkäpä sitä jossain vaiheessa alan toteuttelemaan.

No samallapa kauppareissullain mukaani tarttui uusi muumimuki tämä:

MUUMI MUKI: MUUTTO

Mínulla tällä hetkellä oikein silmäteräni ja aina käytössä tulipa sitten mehua tai kahvia/ teetä juotua niin aina tämän mukin nappaan kätösiini.... heh... minkäs tekee kun tykkää muumista!

 

Mitäkäs muuta... ai niin...

viikonloppuna kun olimme käymässä vanhempieni luona niin äitini kanssa käytiin kaupassa. Mukavaahan se oli ei sinänsä tuli ihan lapsuus mieleen, kun äitin kanssa sai pörrätä kaupassa ristiin rastiin ja silti tuntui että tuleeko koriin mitään... heh... no tällä kertaa sinne kyllä ilmaantui kahvipaketteja ja sitten tätä lankaa:

Novitan Huurre lankaa, josta äiti valitsi tälläisen ruske tumma sävy valkoiseen menevää lanka väriä... Näistä langoista pitäisi tulla sellainen jakku neule ja ette arvaa kuka sen saa myös tehdä?!

*

*

*

No joo osasittepas olla nopeita arvaan... MINÄPÄ SE MINÄ!!

Äidillä oli ohje, mutta hän on kuulemma niin kyllästynyt aikoinaan tekemään mitään suuri töisempiä neuloksia, että hyvä kun lapsen lapsille saa tehtyä sukkia, vanttuita ja pipoja.

Äitini onkin sellainen ollut kyllä jo pitemmän aikaa, et mielellään virkkaisi ... mutta tämän ohjeen, kun oli löytänyt niin siihenhän se olikin ihastunut ja minusta kutoja sille työlle... hmm... pitänee vain nyt perjantaina käydä ohjetta läpi ja pistää työ alulle, että sitäkin tehdä eteenpäin tasaiseen tahtiinsa.

 

Mitähän minun pitikään muuta kertoa...

...apua, kun nyt tuli ihan snaps! (ajatus lanka meni poikki) mutta

eihän tuo ole ihmekään, jos menee...

... nyt on saatu punaisesta langasta kiinni ja kerrotaanpa

mukavaa asiaa! ;)

 

SNY SYKSY 2013 - kierros on alkanut!

Sain tänään postia ensimmäisen kontakti oton omalta Sny:ltäni:

Tälläinen itse tehty kortti josta jo pilkistääkin tee pusseja, kun kuvaan...

Hyvää teetä tiedossa viikonlopulle, kun saan istahtaa perjantaina sohvan nurkkaukseeni työpäivän jälkeen, ottaa käsityötä lähelleni... oi oi... olisipa jo perjantai... heh...

KIITOS erittäin paljon SNY:ni ja toivotan sinullekin erittäin aurinkoista ja mukavaa syyspäiviä ja varmasti meillä on edessä mukavakin syksy näin SNY- merkeissä! ;)

 

Samallapa toivotan Teille muillekin mukavia loppuviikon päiviä ja puikkojen kolinaa!

 

 





Elokuu melkein kertoo sen...

...kyllä syksy huhuileepi, mutta aurinko muistaa pitää ihanaa ulkoilu säätä yllään, että tätä perhettä ei pahemmin sisätiloissa ole pitänyt.

Silti arkinen aherrus on jälleen potkaistu maanantaina 12.8.13 käyntiin!

 

Nuorimmainen 5v. lähti uuteen päiväkotiin ja hyvin on mennyt, vaikka pientä kaipuuta on entiseen päiväkotiin ja onhan semmoista kyselyäkin "Äiti, miksi minä en mene enää sinne entiseen päiväkotiin? Minä en kuulu tuonne uuteen päiväkotiin!" - No yritäppäs tuo sitten selventää pojalle että nyt on iso mies ja eripaikka oppia uusia asioita ihan erilailla.

Mitä kuulostelin uuden päiväkodin hoitajilta niin ihan ongelmitta ollaan menty koko viikko ja tehtävät mitä on sovittu oli tehtykin hyvin.

 

Vanhimmallakin 6v. (nuoruusiän autismi) oli myös mennyt hyvin Esikoulussa tämä viikko... tietysti uusi paikka ja uudet säännöt vielä on ihmeellistä, mutta pikkuhiljaa niihin totutellaan, sillä näillehän on parasta se toisto ja toisto tekniikka ennenkuin uutta asiaa otetaan lisää jo opitun rinnalle.

Mitä kuulostelin esikoulun ohjaajilta niin hirmu hyvin oli tehtävät tehty, joten omallakin ajalla saa tehdä niitä mieluisiaan hommia. :)

 

Mökillä kun piipahdettiin niin kerettiin hieman käydä mustikassa vähäsen poimimassa ja kerettiin myös vattu pensaassakin piipahdusta tehdä, että nyt on ollut jogurtin seuralaisena ihan tuoreita marjasia.

 

Tietenkään unohtamatta tätä perinteistä:

Mustikka piirakkaa ja siihen Vanhanajan vaniljakastiketta... oi oi... sitä meidän kahvihetkeämme.

 

Tällä hetkellä olen tässä puolukoita napannut pakastimesta ja mehustamassa niitä mehuksi, ei niitä montaa pussia enää ollutkaan, et varmaan semmosen 9L mehua saan tehtyä nuista marjoista, mutta mikäs sen terveellisempää... kuin kaupanmehuihin vertailoopi!

Täytynee kiittää ihania vanhempiani, jotka toivat minulle heidän vanhan mehustin Maijan ja olivat itselleen hankkineet uuden mehustimen niin saan itsekin nyt ihan milloin tarvitsen pömistää mehua valmista pakastimenkin kautta.

 

Tälle vuodelle se tietääkin puolukkametsään menoa, sekä enemmän poimintaa että marjaa tulee pakastimessa olemaan hieman enemmän kuin viimevuotiseen vertaan, mutta nyt voikin hieman enemmän ollakin viikonloppuisin mahdollisuuksia lähteä metsään poikien kanssa.

 

KÄSITYÖRINTAMALLA:

Siellä kuuluu ihan hyvää, vaikkakin tässä kesä- ja heinäkuussa on ollut hiljaisempiakin päiviä kiitos käsi ongelmien, kun sai rasvailla ja milloin sormi oikkuili, josta tiesi että tuli liikaa kudottua sille päivälle ja tiesi pari päivän lepo olevan edessä päin, joka tietenkin kutojalle on raastavaa odottelua ja tietynlaista malttamattomuuttakin.

Itseä oli ihan pakko ottaa niskasta kumminkin kiinni ja kurittaa, että uskoisi jo vähemmällä ettei tule pahempaa katkosta.

 

Olen minä kumminkin valmista saanut mm.

Kolmet villasukat, joista en kerennyt/ hoksannut ottaa valokuvaa ja ovat jo maailmalla uusilla omistajillaan. :)

Mutta joistakin kerkesin ottaa kuvaa ainakin mm. näistä:

Ohops! Kuvahan on kiepsahtanut... no ei antanut jostain syystä kääntää mutta tässä olen kokeilu mielessä kokeillut Broken Seed Stitch: sukkaa helmineuleen tapaan ja poikkeuksena kantapää on tehty lankaa kiertämällä.

Minulla on näissä 7 veljeksen violetti yksivärisenä lankana ja 7 veikan papukaija värityslankaa.

Kivasti värit tupsahtaa esiin... olen varresta melkein sukan kärkeen tehnyt helmineuleena koko sukan että kärjessä olen normaalisti neuleena kutonut.

 

Sitten tehnyt:

Piposen pienen kaverin tyttärelle ja pompuloita kaksi heilumaan... Lankana ihan käytin vain Novitan Pretty Baby lankaa, että sain hyvin kevyen piposta.

Tyttö oli ihastunut siihen pipoon iki hyväsesti, kun kaveri nauroi et sai kirkkaan punainen angry bird pipo kaarevan lennon pois päästä kun oli nähnyt tuon piposen! :) -Mukavahan se on kuulla että tykkäsi ja tuli käyttöä.

 

Samasta langasta olen tekemässä pieniä lapsen kokoisia lapasia, että tyttö saa sitten nekin kunhan valmistuvat... tuo pirskatin sormi kun välillä oikein oikuttelemaan rupeaa niin et tee mitään.

 

Tässä siis vasta menossa ollaan...

 

Tulihan minulla taas lankoihinkin katse käännettyä... voihan hitsiläinen, mutta kyllä minä varmaan jossain vaiheessa saan tehtyä... sillä:

Ale kori jo sanana itsessään tekee ihmeitä, että sinne jotenkin eksyy silmäparit ja ihastellessa niitä värejä kädet ihan hamuaa sitten hyppysiin keriä... hetkenpäästä pitääkin hakea sitten käteen kori jotta helpompaa katsoa mitäs lankaa ottaisisi... :o -Voi minua! :) -Hi hi hii...

 

No olen minä sentään näistä uusista langoista napannut tämän väriä vaihtavan lankasen ja samantyylistä kevyen näköistä pipoa yritän tehdä nuorimmaiselle pojalleni Oskarille, kun totesi tarvitsevansa uuden pipon... hmm... tuumasta siis toimeen ja varmuudella vielä varmistus että mistä lankakerästä tehdään ja poika valitsi saman lankakerän, jota olin jo itsekin napannut pöydälle odottamaan, mutta poika katsoikin lankakorista juuri toisen kerän, joka oli sama mikä itselläin pöydällä eli kohtuu samanlaiset maut väreissä vai?! :)

 

Mitäs sitten hmm... ainiin... Isoin projektini:

Sekin tässä vaiheessa että takakpl:e on valmis ja etukappale on kaksi kierroksen jälkeen valmiina ja sitten pitäisi miettiä hihasia, että minkä pituiset niistä tekisi vai jätänkö ne pois ja tekisin tuosta sellaisen liivimallisen... hmm... no katsotaanpa mitä tuosta tulee... onhan tuota etukappale osaa saanutkin kolme kertaa purkaa ja ottaa uudestaan kun ei oikein täsmäyksellisesti menneet ja toisekseen värithän edestä menee ihan erilailla kuin takana, mutta minua se ei tule häiritsemään kun itselleni tätä teenkin! :)





Leivontapuolella ja ruokapuolella:

Perjantaina 16.8.13 tuli tehtyä tälläinen:

 

Angry Bird valkusuklaa possu kakkunen. Nuorimpi poikani Oskari kun tuumasi "Äiti voitasko leipoa taas AngryBird possukakkua?" No äitihän heltyy pojan toiveeseen ja tekee tavallisen pienen kakku pohjan ja toisen pienen kakkupohjan suklaa versiona ja sitten laittaa vaalean pohjan alle sitten tekee valkosuklaa moussea ja laittaa sen väliin ja katto huipuksi suklaa pohjan.

Kaappiin 1 1/2 tunniksi että mousse kunnolla jämähti.

Sitten koko komeus lautaselle kippauksena... hitusen meinasi vaalea pohja jäädä kiinni, mutta eipä tuo ole herkkusuita hidastanut.

Vihreätä marsipaania löysin kaapista ja siitä alkoikin sitten possu nassun teko!

Lakritsan penkominen ja tomusokerilla silmäpohjien tekoa... hihihihiii...





Ruokapuoltakin oli pakko mietiskellä, ettei ihan herkkujen kanssa vaan mennä... Kananugettia löytyi onneksi pakastimesta sekä kukkakaali, parsakaali porkkana sekoitelma vihannespussukka. Riisiä kyytipojaksi ja punajuurisalaattia... Kyllä hyvää oli niin pikaiseksi ruoaksi, kun kakun kanssa meni hieman pitkäksi aika.

 

Mitäpäs meille muuta...hmm... eipä kai ihmeempää... syksyä odotellessa varsinkin sitä väriloistoa hienoa...

...Laittaa vielä lopuksi tälläinen mökiltä nappaamani kuva.

Niin pieni ampiainen kai erakko sellainen kehtasi tehdä oman pienen mökkinsä pihakeinun suojiin... se vain että uskalsiko itse alkaa keinumaan sehän oli hieman eri asia sitten! :)

 

 



 Toivotanpa siis kaikille erittäin mukavaa alkavaa viikkoa ja muistakaa jokainen tie on koululaisen tie eli liikenteessäkin ollaanpas varovaisia! Ainakin tämä mamma on hyvin varovainen autollaan, kun vie omiakin kullan nuppujaan päiväkotiin ja esikouluun.